Energia- ja ilmastopolitiikka http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/161938/all Thu, 16 May 2019 14:20:47 +0300 fi Sitran 1,5 asteen elämäntavat -raportin pieni happotesti http://kariilkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276056-sitran-15-asteen-elamantavat-raportin-pieni-happotesti <p>Sitran raportin mukaan suomalaisten hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e) per nenä, vauvasta senioriin.</p><p>Tätä lukua pitäisi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi pienentää seuraavasti:<br />Vuoteen 2030 mennessä 2,5 tonniin / nenä<br />Vuoteen 2040 mennessä 1,4 tonniin / nenä<br />Vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonniin / nenä.</p><p>Tehdäänpä pieni happotesti havainnollistaaksemme tavoitteen mittakaavaa ja realistisuutta.</p><p>Asumme Suomessa. Asumisen osuus kaikesta energian loppukäytöstä on n. 20 %. Vuonna 2017 asumiseen kului n. 66 terawattituntia (TWh) energiaa.</p><p>Asumisen kokonaisenergiankulutuksesta n. 68 % eli n. <strong>45 TWh kului pelkkään tilojen lämmittämiseen</strong>. Pääosa energiasta koostui puu-, sähkö- ja kaukolämpöenergiasta.</p><p>Käyttäen eri energiamuotojen keskimääräisiä hiilijalanjälkiä, <strong>pelkkä asuintilojen lämmitys tuotti vuonna 2017 n. 10,6 miljoonaa&nbsp;hiilidioksidiekvivalenttitonnia.&nbsp;</strong></p><p>Sitran raportin tavoitelukuihin muunnettuna <strong>pelkkä lämmitys aiheutti vuonna 2017 n. 1,9 tonnia (t CO2e) per nenä, vauvasta senioriin.</strong></p><p>Eli, kunhan lopetamme aivan kaiken kuluttamisen, liikkumisen, syömisen, veden käytön saunomisesta puhumattakaan, taloussähkön (ml. valaistuksen) käytön ja lopuksi hengittämisen, ja keskitymme pysyttelemään hengittämättä hiljaa asunnoissamme lämpiminä, meidän täytyy tinkiä lämmityksestä enää 1,2 tonnia / nenä vuoteen 2050 mennessä.</p><p>Suomen asuntokannasta uusiutuu n. 1 % vuodesssa. Vuoden 2050 tavoitteen 0,7 tonnia / nenä saavuttaminen pelkän asumisen osalta edellyttäisi kesäasuntojen 100 % hylkäämistä (paitsi lahotessaan ne päästävät co2:ta), ja lähes kaikkien Suomen asuntojen uusimista vain n. 30 vuodessa.</p><p>Lisäksi, kaikkien muulla kuin sähköllä / lämpöpumpuilla lämpiävien asuntojen lämmitystekniikka, sekä sähköntuotannon energialähteet tulisi vaihtaa 2050 mennessä.</p><p>Ja tämä siis niin, että se kaikki muu energiankulutus, joka nyt on n. 80 % kokonaiskulutuksesta, painuu nollaan suunnilleen heti.</p><p>Saavutetaanko tavoitteet ohjailemalla ihmisten päätöksiä esim. haittaveroilla niin, että vanha elämäntapa käy mahdottomaksi?<br /><br />Sama kysymys toisin: mitä tekee ihminen, jolla ei ole varaa lämmittää nykyistä asuntoaan, mutta ei myöskään varaa uusien vaatimuksien mukaiseen asuntoon tai vaihtaa asuntonsa lämmitysjärjestelmää?</p><p>Tai mitä tekee ihminen, jolla ei ole varaa ajaa töihin vanhalla autollaan, mutta jolla ei ole varaa uuteenkaan, eikä joukkoliikenne toimi?</p><p>Jos demokratioilla käy tuuri, he vain äänestävät.</p><p>Veikkaan, että tuo tuuri vain loppuu paljon ennen kuin ilmastotavoitteet saavutetaan.</p> Sitran raportin mukaan suomalaisten hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e) per nenä, vauvasta senioriin.

Tätä lukua pitäisi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi pienentää seuraavasti:
Vuoteen 2030 mennessä 2,5 tonniin / nenä
Vuoteen 2040 mennessä 1,4 tonniin / nenä
Vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonniin / nenä.

Tehdäänpä pieni happotesti havainnollistaaksemme tavoitteen mittakaavaa ja realistisuutta.

Asumme Suomessa. Asumisen osuus kaikesta energian loppukäytöstä on n. 20 %. Vuonna 2017 asumiseen kului n. 66 terawattituntia (TWh) energiaa.

Asumisen kokonaisenergiankulutuksesta n. 68 % eli n. 45 TWh kului pelkkään tilojen lämmittämiseen. Pääosa energiasta koostui puu-, sähkö- ja kaukolämpöenergiasta.

Käyttäen eri energiamuotojen keskimääräisiä hiilijalanjälkiä, pelkkä asuintilojen lämmitys tuotti vuonna 2017 n. 10,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. 

Sitran raportin tavoitelukuihin muunnettuna pelkkä lämmitys aiheutti vuonna 2017 n. 1,9 tonnia (t CO2e) per nenä, vauvasta senioriin.

Eli, kunhan lopetamme aivan kaiken kuluttamisen, liikkumisen, syömisen, veden käytön saunomisesta puhumattakaan, taloussähkön (ml. valaistuksen) käytön ja lopuksi hengittämisen, ja keskitymme pysyttelemään hengittämättä hiljaa asunnoissamme lämpiminä, meidän täytyy tinkiä lämmityksestä enää 1,2 tonnia / nenä vuoteen 2050 mennessä.

Suomen asuntokannasta uusiutuu n. 1 % vuodesssa. Vuoden 2050 tavoitteen 0,7 tonnia / nenä saavuttaminen pelkän asumisen osalta edellyttäisi kesäasuntojen 100 % hylkäämistä (paitsi lahotessaan ne päästävät co2:ta), ja lähes kaikkien Suomen asuntojen uusimista vain n. 30 vuodessa.

Lisäksi, kaikkien muulla kuin sähköllä / lämpöpumpuilla lämpiävien asuntojen lämmitystekniikka, sekä sähköntuotannon energialähteet tulisi vaihtaa 2050 mennessä.

Ja tämä siis niin, että se kaikki muu energiankulutus, joka nyt on n. 80 % kokonaiskulutuksesta, painuu nollaan suunnilleen heti.

Saavutetaanko tavoitteet ohjailemalla ihmisten päätöksiä esim. haittaveroilla niin, että vanha elämäntapa käy mahdottomaksi?

Sama kysymys toisin: mitä tekee ihminen, jolla ei ole varaa lämmittää nykyistä asuntoaan, mutta ei myöskään varaa uusien vaatimuksien mukaiseen asuntoon tai vaihtaa asuntonsa lämmitysjärjestelmää?

Tai mitä tekee ihminen, jolla ei ole varaa ajaa töihin vanhalla autollaan, mutta jolla ei ole varaa uuteenkaan, eikä joukkoliikenne toimi?

Jos demokratioilla käy tuuri, he vain äänestävät.

Veikkaan, että tuo tuuri vain loppuu paljon ennen kuin ilmastotavoitteet saavutetaan.

]]>
20 http://kariilkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276056-sitran-15-asteen-elamantavat-raportin-pieni-happotesti#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Thu, 16 May 2019 11:20:47 +0000 Kari Ilkkala http://kariilkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276056-sitran-15-asteen-elamantavat-raportin-pieni-happotesti
Antipatiaa tuulen viemään ilmastorahasto propagandaan http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275196-antipatiaa-tuulen-viemaan-ilmastorahasto-propagandaan <p>Tuulivoimaan sijoitettujen miljoonien eurojen rahavirrat ovat vihdoinkin myös Suomessa tutkinnan alla. Italiassa on jo kauan asiaa valvottu ja miljardien omaisuuksia on takavarikoitu rikollisilta. Suomessa on ajateltu ettei tämänkaltainen rahanpesu ulottuisi Suomeen, mielikuva oli alkujaan jo väärä, ei minimi pääomalla perustetun tyhjän tuulivoimayhtiön ole mahdollista ostaa miljoonien eurojen arvoisia tuulivoimaloita ulkomailta Suomeen ilman vakuuksia. Mistä tulivat rahat uusiin maailman suurimpiin tuulivoimaloihin? - Rahaa on kerätty ilman valvontaa venäläisiltä ym. kansainvälisiltä rahoittajilta, pääkonttoreita Suomessa toimivilla tuulifirmoilla on jo ympäri maailmaa, myös tuulivoimapuistojen valvomot ovat suurimmaksi osaksi ulkomailla.<br /><br />Suomen valtion takuulla maksama suuri tukiraha meneekin Suomen yhteiskunnan kehityksestä lähes kokonaan ulos. Näinkö tämä oli tarkoituskin, - suomalaisten sähkölaskut ovat jatkuvassa nousussa syöttötariffin ym. tukipolitiikan ja sähköverkon ulos myynnin takia. Ministerit antoivat omin luvin suomalaiset veronmaksajat ulkomaisille sijoittajille pantiksi luvatuista hulppeista voitoista. Ministerit lähtivät 4-vuotiskauden jälkeen isot palkkarahat mukana, veronmaksajat jäivät taas maksamaan virheiden kallista laskua.<br /><br />&quot;Pariisi, 16. huhtikuuta 2019 - Suomen toimenpiteet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi ovat hyviä, mutta maan on parannettava valvontaa.&quot;<br /><br />&quot;Suomen viranomaiset tekevät säännöllistä yhteistyötä ulkomaisten tahojen kanssa, jakavat ajantasaisia ja tarkkoja tietoja sekä suorittavat monimutkaisia ja kansainvälisiä rahanpesututkimuksia.&quot;<br /><a href="http://www.fatf-gafi.org/publications/mutualevaluations/documents/mer-finland-2019.html" title="http://www.fatf-gafi.org/publications/mutualevaluations/documents/mer-finland-2019.html">http://www.fatf-gafi.org/publications/mutualevaluations/documents/mer-fi...</a><br /><br />&quot;Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa.&quot;<br />- Tuulivoima myönteisyyden edistämiseksi tehdyt valtiomiesten suuret propaganda seminaarit ym. -raportit ja&nbsp; -tilaisuudet tuomittiin eduskuntavaaleissa. Kepu kärsi suurimman tappion sataan vuoteen, takapiruna oppositiossa ja kaikessa hiljaisuudessa ollut SDP on Antti Rinteen johdolla hyväksynyt nämä koijari toimet, esim. Rinne vaati että Porin SDP ryhmä hyväksyy venäläisen sijoittajan tuulivoimapuisto suunnitelmat, ja niin siinä sitten kävikin, vaikka tiedotustilaisuuden puheenvuoroissa 97 prosenttisesti tuulivoimakaavaa ei hyväksytty. Asukkaat ns.&quot;puiston&quot; ympärillä vastustivat hanketta, mutta SDP ja Antti Rinne hyväksyivät kusetuksen. Raha saa ihmeitä aikaan politiikan suosiollisella avulla, ilman valtion takuuna annettua syöttötariffi lakia ei ainuttakaan isoa tuulivoimalaa olisi ostettu Suomeen.<br /><br />Ennen vaaleja ministeri lupaa kaikille suomalaisille sen, mitä he eniten tarvitsivat: töitä, töitä ja töitä! Monet suomalaiset alkoivat ajatella, että ministeri voisi ratkaista heidän ongelmansa. Kuinka sitten kävikään; - kansa äänesti tyhjänpuhujat ulos eduskunnasta, osa jäi ulos oma-aloitteisesti ja nyt pitäisi aloittaa virheiden korjaaminen.<br />Propagandalla on ja on aina ollut tärkeä merkitys, euron tuki tuulivoimaan piti tuottaa jopa yli kymmenen kertaisen tuoton yhteiskunnalle. Mutta niin kuin aina, niin tässäkin huijauksessa kävi, - vanha poliisin neuvo: &quot;Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei silloin ole totta.&quot; &nbsp;Jokaisen päättäjän pitää hyväksyä tosiasiat, nyt lobbareiden tarkoitus onnistui ja poliitikot joutuvat korjaamaan virheensä.<br /><br />Ministereiden on noudatettava puolueettomuutta kaikissa virkatehtävissään, perustuslain mukaan ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Syöttötariffin säätäjän &quot;oma etu&quot; toimet jäi historiaan tuomittavaksi, jos eduskunta ei ministerivastuulain perusteella asiaa selvitä. - Ministeriin sovelletaan hallintolain mukaisesti virkamiehiä koskevia esteellisyysperusteita.<br /><br />&quot;Tuulivoimalat ovat uusiutuvan energian ratkaisu sähköntuotannossa&quot; on suomalaisen poliittisen korruption avulla luotu oma etu ilmiö.<br /><br /><a href="http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253862-ilmastonmuutos-tekee-tuhojaan-pohjanmaalla" title="http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253862-ilmastonmuutos-tekee-tuhojaan-pohjanmaalla">http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253862-ilmastonmuutos-tekee-tu...</a><br />Laki sisämelutasosta on taannehtiva, terveyden suojelun takia. Jos sisämelutaso ylittyy tuulivoimalat on pysäytettävä, tämä aiheuttaa nyt pelkoa jota yritetään kaikin keinoin estää ja peitellä.<br /><br />Suomessa EU:n ympäristömeludirektiivi on kansalliseen täytäntöön panemiseksi ympäristönsuojelulakiin lisätty. Noudatetaanko sitä tuulivoimalan melun osalta on taas &quot;eri asia&quot;, tuulivoima on ollut poliittinen varallisuuden lähde, kansalle ei kusetusta selvitetä suosiolla, ehkä nyt on jo pakko asia selvittää.<br /><br />Vaaleissa menestyi ympäristötietoinen puolue ja kannanotto, että tuulivoiman kaikenlainen tukeminen lopetetaan uusien rakennettavien tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoiman ykkösmaissa Tanskassa ja Saksassa sähkön hinta on kalleinta, niiden päästöt tuotettua kilowattituntia kohden ovat korkeimmat ja niiden riippuvuus fossiilisista polttoaineista on paljon suurempi kuin Suomessa.<br /><br />Poliitikot unohtivat tuulivoima huumassaan että energia on yhtä turvallisuuden kanssa. Suomen energiavarmuusvalinnat voisivat parantaa kansallista turvallisuutta jota tuulivoimaan hukatut voimavarat ja siitä aiheutuneet haitat murentavat.<br /><br />&quot;Ympäristönsuojelulainsäädännössä meluntorjunta on entistä kiinteämpi osa yhdennettyä ympäristön pilaantumisen torjuntaa.&quot;<br /><a href="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Meluntorjuntalainsaadanto" title="https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Meluntorjuntalainsaadanto">https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Meluntorjuntala...</a><br /><br />&quot;Tätä asetusta ei sovelleta tuulivoimalaan, jolla on ympäristönsuojelulain tai mainitulla lailla kumotun ympäristönsuojelulain (86/2000), jäljempänä kumottu ympäristönsuojelulaki, mukainen lainvoimainen ympäristölupa tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lainvoimainen rakennuslupa tämän asetuksen voimaan tullessa.&quot; &nbsp;- Eli käytännössä ei terveyshaittaa saisi poistaa ja lainmukainen terveydensuojelulain taannehtiva merkitys jätettäisiin huomioimatta.<br /><a href="https://www.ym.fi/download/noname/%7B6AEB1DAF-F554-4F7F-8449-4CDE1F4F64CC%7D/111343" title="https://www.ym.fi/download/noname/%7B6AEB1DAF-F554-4F7F-8449-4CDE1F4F64CC%7D/111343">https://www.ym.fi/download/noname/%7B6AEB1DAF-F554-4F7F-8449-4CDE1F4F64C...</a><br /><br />&quot;Tuulivoimalan tuottama melu on pienitaajuista (matalataajuista) ja voimalan<br />lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen leviämiseen ja vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta.&quot;<br /><a href="https://www.ym.fi/download/noname/%7B34B095B7-CED2-4ACC-9321-D1FC36F29332%7D/111344" title="https://www.ym.fi/download/noname/%7B34B095B7-CED2-4ACC-9321-D1FC36F29332%7D/111344">https://www.ym.fi/download/noname/%7B34B095B7-CED2-4ACC-9321-D1FC36F2933...</a><br /><br />Suomen rahoilla ei maailman ilmastoa säädellä mihinkään suuntaan. Hukkaan meni nekin miljoonien eurojen sijoitukset, talvella on kylmää ja kesällä aurinko lämmittää, &quot;vuodet ei ole veljeksiä&quot;.</p><p>- Entäs sitten hiilidioksidi, kun sitä pitää vähentää, miten meidän sitten kävisi?<br />&quot;Kasvien hengitys vastaa ihmisen ravinnon käyttöä. Ihminenkin hengittää happea, jonka avulla solut vapauttavat ruuan sisältämän energian.&quot;<br /><a href="https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys" title="https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys">https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuulivoimaan sijoitettujen miljoonien eurojen rahavirrat ovat vihdoinkin myös Suomessa tutkinnan alla. Italiassa on jo kauan asiaa valvottu ja miljardien omaisuuksia on takavarikoitu rikollisilta. Suomessa on ajateltu ettei tämänkaltainen rahanpesu ulottuisi Suomeen, mielikuva oli alkujaan jo väärä, ei minimi pääomalla perustetun tyhjän tuulivoimayhtiön ole mahdollista ostaa miljoonien eurojen arvoisia tuulivoimaloita ulkomailta Suomeen ilman vakuuksia. Mistä tulivat rahat uusiin maailman suurimpiin tuulivoimaloihin? - Rahaa on kerätty ilman valvontaa venäläisiltä ym. kansainvälisiltä rahoittajilta, pääkonttoreita Suomessa toimivilla tuulifirmoilla on jo ympäri maailmaa, myös tuulivoimapuistojen valvomot ovat suurimmaksi osaksi ulkomailla.

Suomen valtion takuulla maksama suuri tukiraha meneekin Suomen yhteiskunnan kehityksestä lähes kokonaan ulos. Näinkö tämä oli tarkoituskin, - suomalaisten sähkölaskut ovat jatkuvassa nousussa syöttötariffin ym. tukipolitiikan ja sähköverkon ulos myynnin takia. Ministerit antoivat omin luvin suomalaiset veronmaksajat ulkomaisille sijoittajille pantiksi luvatuista hulppeista voitoista. Ministerit lähtivät 4-vuotiskauden jälkeen isot palkkarahat mukana, veronmaksajat jäivät taas maksamaan virheiden kallista laskua.

"Pariisi, 16. huhtikuuta 2019 - Suomen toimenpiteet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi ovat hyviä, mutta maan on parannettava valvontaa."

"Suomen viranomaiset tekevät säännöllistä yhteistyötä ulkomaisten tahojen kanssa, jakavat ajantasaisia ja tarkkoja tietoja sekä suorittavat monimutkaisia ja kansainvälisiä rahanpesututkimuksia."
http://www.fatf-gafi.org/publications/mutualevaluations/documents/mer-finland-2019.html

"Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa."
- Tuulivoima myönteisyyden edistämiseksi tehdyt valtiomiesten suuret propaganda seminaarit ym. -raportit ja  -tilaisuudet tuomittiin eduskuntavaaleissa. Kepu kärsi suurimman tappion sataan vuoteen, takapiruna oppositiossa ja kaikessa hiljaisuudessa ollut SDP on Antti Rinteen johdolla hyväksynyt nämä koijari toimet, esim. Rinne vaati että Porin SDP ryhmä hyväksyy venäläisen sijoittajan tuulivoimapuisto suunnitelmat, ja niin siinä sitten kävikin, vaikka tiedotustilaisuuden puheenvuoroissa 97 prosenttisesti tuulivoimakaavaa ei hyväksytty. Asukkaat ns."puiston" ympärillä vastustivat hanketta, mutta SDP ja Antti Rinne hyväksyivät kusetuksen. Raha saa ihmeitä aikaan politiikan suosiollisella avulla, ilman valtion takuuna annettua syöttötariffi lakia ei ainuttakaan isoa tuulivoimalaa olisi ostettu Suomeen.

Ennen vaaleja ministeri lupaa kaikille suomalaisille sen, mitä he eniten tarvitsivat: töitä, töitä ja töitä! Monet suomalaiset alkoivat ajatella, että ministeri voisi ratkaista heidän ongelmansa. Kuinka sitten kävikään; - kansa äänesti tyhjänpuhujat ulos eduskunnasta, osa jäi ulos oma-aloitteisesti ja nyt pitäisi aloittaa virheiden korjaaminen.
Propagandalla on ja on aina ollut tärkeä merkitys, euron tuki tuulivoimaan piti tuottaa jopa yli kymmenen kertaisen tuoton yhteiskunnalle. Mutta niin kuin aina, niin tässäkin huijauksessa kävi, - vanha poliisin neuvo: "Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei silloin ole totta."  Jokaisen päättäjän pitää hyväksyä tosiasiat, nyt lobbareiden tarkoitus onnistui ja poliitikot joutuvat korjaamaan virheensä.

Ministereiden on noudatettava puolueettomuutta kaikissa virkatehtävissään, perustuslain mukaan ministerit ovat virkatoimistaan vastuunalaisia eduskunnalle. Syöttötariffin säätäjän "oma etu" toimet jäi historiaan tuomittavaksi, jos eduskunta ei ministerivastuulain perusteella asiaa selvitä. - Ministeriin sovelletaan hallintolain mukaisesti virkamiehiä koskevia esteellisyysperusteita.

"Tuulivoimalat ovat uusiutuvan energian ratkaisu sähköntuotannossa" on suomalaisen poliittisen korruption avulla luotu oma etu ilmiö.

http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253862-ilmastonmuutos-tekee-tuhojaan-pohjanmaalla
Laki sisämelutasosta on taannehtiva, terveyden suojelun takia. Jos sisämelutaso ylittyy tuulivoimalat on pysäytettävä, tämä aiheuttaa nyt pelkoa jota yritetään kaikin keinoin estää ja peitellä.

Suomessa EU:n ympäristömeludirektiivi on kansalliseen täytäntöön panemiseksi ympäristönsuojelulakiin lisätty. Noudatetaanko sitä tuulivoimalan melun osalta on taas "eri asia", tuulivoima on ollut poliittinen varallisuuden lähde, kansalle ei kusetusta selvitetä suosiolla, ehkä nyt on jo pakko asia selvittää.

Vaaleissa menestyi ympäristötietoinen puolue ja kannanotto, että tuulivoiman kaikenlainen tukeminen lopetetaan uusien rakennettavien tuulivoimaloiden osalta. Tuulivoiman ykkösmaissa Tanskassa ja Saksassa sähkön hinta on kalleinta, niiden päästöt tuotettua kilowattituntia kohden ovat korkeimmat ja niiden riippuvuus fossiilisista polttoaineista on paljon suurempi kuin Suomessa.

Poliitikot unohtivat tuulivoima huumassaan että energia on yhtä turvallisuuden kanssa. Suomen energiavarmuusvalinnat voisivat parantaa kansallista turvallisuutta jota tuulivoimaan hukatut voimavarat ja siitä aiheutuneet haitat murentavat.

"Ympäristönsuojelulainsäädännössä meluntorjunta on entistä kiinteämpi osa yhdennettyä ympäristön pilaantumisen torjuntaa."
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Meluntorjuntalainsaadanto

"Tätä asetusta ei sovelleta tuulivoimalaan, jolla on ympäristönsuojelulain tai mainitulla lailla kumotun ympäristönsuojelulain (86/2000), jäljempänä kumottu ympäristönsuojelulaki, mukainen lainvoimainen ympäristölupa tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lainvoimainen rakennuslupa tämän asetuksen voimaan tullessa."  - Eli käytännössä ei terveyshaittaa saisi poistaa ja lainmukainen terveydensuojelulain taannehtiva merkitys jätettäisiin huomioimatta.
https://www.ym.fi/download/noname/%7B6AEB1DAF-F554-4F7F-8449-4CDE1F4F64CC%7D/111343

"Tuulivoimalan tuottama melu on pienitaajuista (matalataajuista) ja voimalan
lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen leviämiseen ja vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta."
https://www.ym.fi/download/noname/%7B34B095B7-CED2-4ACC-9321-D1FC36F29332%7D/111344

Suomen rahoilla ei maailman ilmastoa säädellä mihinkään suuntaan. Hukkaan meni nekin miljoonien eurojen sijoitukset, talvella on kylmää ja kesällä aurinko lämmittää, "vuodet ei ole veljeksiä".

- Entäs sitten hiilidioksidi, kun sitä pitää vähentää, miten meidän sitten kävisi?
"Kasvien hengitys vastaa ihmisen ravinnon käyttöä. Ihminenkin hengittää happea, jonka avulla solut vapauttavat ruuan sisältämän energian."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys

]]>
23 http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275196-antipatiaa-tuulen-viemaan-ilmastorahasto-propagandaan#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Poliittinen korruptio Syöttötariffi Sun, 28 Apr 2019 20:33:26 +0000 Hannu Aro http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275196-antipatiaa-tuulen-viemaan-ilmastorahasto-propagandaan
Uusiutuva energia ei riitä pelastamaan maailmaa ilmastonmuutokselta http://teuvomoisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274082-uusiutuva-energia-ei-riita-pelastamaan-maailmaa-ilmastonmuutokselta <p>Pelkästään uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuva energiateollisuus ei riitä hiilidioksipäästöjen vähentämiseen. Tähän on monia syitä, joita käyn hieman läpi.</p><p>Aurinkovoimalat eivät ole ekologisesti kovin järkeviä. Jos niillä pitäisi tuottaa merkittäviä määriä energiaa, ne vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi olla pois hiilinieluilta. Talvella ne peittyvät lumeen ja lisäksi aurinko ei paista talvella kovin palon. Kesälläkin niiden toimintateho vaihtelee pilvisyyden ja sumujen mukaan sen lisäksi, ettei kesälläkään auringon valoa ole öisin riittävästi sähkön tuotantoon.</p><p>Tuulivoimaloiden lavat tappavat lintuja. Ne ovat tappaneet esimerkiksi merikotkia, jotka ovat rauhoitettuja eläimiä. Lisäksi tuulivoima tarvitsee huomattavasti säätövoimaa, jota tuotetaan vesivoimalla ja kaasuturbiineilla. Se tarkoittaa jokien patoamista, mikä on monille kaloille tuhoisaa. Kaasuturbiinivoimaloiden polttoaine tuodaan Venäjältä. Tuulivoima lisää siksi Suomen riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Tuulivoiman säätövoiman tarve johtuu siitä, että tuulivoiman tuottaman sähkön määrä riippuu tuulesta. Energian kulutus sen sijaan ei riipu tuulesta, joten esimerkiksi talvella kovilla pakkasilla ja tyynellä säällä, kun energian kulutus on huipussaan, tarvitaan vesivoimaa ja kaasuturbiineita kompensoimaan puuttuva tuulivoima. Tuuli- ja aurinkovoimalat ovat yleensä pieniä, minkä vuoksi niiden vaatima sähköverkko tulee kalliiksi rakentaa. Tätä ongelmaa voi pienentää rakentamalla valtavia tuulipuistoja. Tuulivoimalat myös vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi pahimmillaan tuhota metsien hiilinieluja ja monimuotoisuutta. Poronhoitoalueella se myös uhkaa poronhoitoa elinkeinona.</p><p>Ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto, ajaa politiikkaa, joka pyrkii ensisijaisesti korvaamaan ydinvoiman tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Tällainen politiikka on erityisen suosittua Saksassa, jossa uusiutuvia tuetaan voimakkaasti ja ydinvoimaloita on suljettu. Saksassa tämä politiikka on johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun ja sähkön hinnan nousuun. Saksa on painostanut vastaavaan politiikkaan myös Ranskaa, joka tuottaa suurimman osan sähköstä ydinvoimalla. Sen seurauksena myös Ranskassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja sähkön hinta noussut. Suomen puolueista Vihreät ajavat voimakkaimmin tällaista politiikkaa, mutta se on suosittua myös Vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja Keskustassa.</p><p>Ydinvoima on turvallisin tapa tuottaa luotettavasti energiaa, joskin sekin tarvitsee jonkin verran säätövoimaa, koska joskus laitoksia pitää huoltaa ja lisäksi ydinvoima tuottaa toimiessaan sähköä tasaisella teholla, mikä ei vastaa täysin energian vaihtelevaa kysyntää. Ydinvoima on myös päästötöntä. Myöskään ydinjätteiden loppusijoitus ei ole kovin suuri ongelma. Ydinjätteiden säilytyksestä huolehtivat ammattilaiset, jotka osaavat suojautua säteilyltä. Ydinjätteet ovat siis käytännössä vaarattomia. Loppusijoituksen jälkeen niitä ei tarvitse varoa lainkaan.&nbsp;</p><p>Lähteet</p><p>Shellenberger, Michael (4.1.2019) <a href="https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/N-yALPEpV4w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/N-yALPEpV4w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed><em>Why renewables can&rsquo;t save the planet.</em></a>&nbsp; TEDx talks</p><p>Fingrid(ei päiväystä)<a href="https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/"><em>Tuulivoiman tuotanto</em></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pelkästään uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuva energiateollisuus ei riitä hiilidioksipäästöjen vähentämiseen. Tähän on monia syitä, joita käyn hieman läpi.

Aurinkovoimalat eivät ole ekologisesti kovin järkeviä. Jos niillä pitäisi tuottaa merkittäviä määriä energiaa, ne vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi olla pois hiilinieluilta. Talvella ne peittyvät lumeen ja lisäksi aurinko ei paista talvella kovin palon. Kesälläkin niiden toimintateho vaihtelee pilvisyyden ja sumujen mukaan sen lisäksi, ettei kesälläkään auringon valoa ole öisin riittävästi sähkön tuotantoon.

Tuulivoimaloiden lavat tappavat lintuja. Ne ovat tappaneet esimerkiksi merikotkia, jotka ovat rauhoitettuja eläimiä. Lisäksi tuulivoima tarvitsee huomattavasti säätövoimaa, jota tuotetaan vesivoimalla ja kaasuturbiineilla. Se tarkoittaa jokien patoamista, mikä on monille kaloille tuhoisaa. Kaasuturbiinivoimaloiden polttoaine tuodaan Venäjältä. Tuulivoima lisää siksi Suomen riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Tuulivoiman säätövoiman tarve johtuu siitä, että tuulivoiman tuottaman sähkön määrä riippuu tuulesta. Energian kulutus sen sijaan ei riipu tuulesta, joten esimerkiksi talvella kovilla pakkasilla ja tyynellä säällä, kun energian kulutus on huipussaan, tarvitaan vesivoimaa ja kaasuturbiineita kompensoimaan puuttuva tuulivoima. Tuuli- ja aurinkovoimalat ovat yleensä pieniä, minkä vuoksi niiden vaatima sähköverkko tulee kalliiksi rakentaa. Tätä ongelmaa voi pienentää rakentamalla valtavia tuulipuistoja. Tuulivoimalat myös vaativat valtavasti pinta-alaa mikä voi pahimmillaan tuhota metsien hiilinieluja ja monimuotoisuutta. Poronhoitoalueella se myös uhkaa poronhoitoa elinkeinona.

Ympäristöjärjestöt, kuten Greenpeace, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto, ajaa politiikkaa, joka pyrkii ensisijaisesti korvaamaan ydinvoiman tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Tällainen politiikka on erityisen suosittua Saksassa, jossa uusiutuvia tuetaan voimakkaasti ja ydinvoimaloita on suljettu. Saksassa tämä politiikka on johtanut hiilidioksidipäästöjen kasvuun ja sähkön hinnan nousuun. Saksa on painostanut vastaavaan politiikkaan myös Ranskaa, joka tuottaa suurimman osan sähköstä ydinvoimalla. Sen seurauksena myös Ranskassa hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja sähkön hinta noussut. Suomen puolueista Vihreät ajavat voimakkaimmin tällaista politiikkaa, mutta se on suosittua myös Vasemmistoliitossa, SDP:ssä ja Keskustassa.

Ydinvoima on turvallisin tapa tuottaa luotettavasti energiaa, joskin sekin tarvitsee jonkin verran säätövoimaa, koska joskus laitoksia pitää huoltaa ja lisäksi ydinvoima tuottaa toimiessaan sähköä tasaisella teholla, mikä ei vastaa täysin energian vaihtelevaa kysyntää. Ydinvoima on myös päästötöntä. Myöskään ydinjätteiden loppusijoitus ei ole kovin suuri ongelma. Ydinjätteiden säilytyksestä huolehtivat ammattilaiset, jotka osaavat suojautua säteilyltä. Ydinjätteet ovat siis käytännössä vaarattomia. Loppusijoituksen jälkeen niitä ei tarvitse varoa lainkaan. 

Lähteet

Shellenberger, Michael (4.1.2019) Why renewables can’t save the planet.  TEDx talks

Fingrid(ei päiväystä)Tuulivoiman tuotanto

 

 

 

]]>
9 http://teuvomoisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274082-uusiutuva-energia-ei-riita-pelastamaan-maailmaa-ilmastonmuutokselta#comments Aurinkoenergia Energia- ja ilmastopolitiikka Tuulivoima Ydinvoima Thu, 11 Apr 2019 11:32:29 +0000 Teuvo Moisa http://teuvomoisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274082-uusiutuva-energia-ei-riita-pelastamaan-maailmaa-ilmastonmuutokselta
Ilmastopolitiikasta ja talousjärjestelmän muuttamisesta http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273857-ilmastopolitiikasta-ja-talousjarjestelman-muuttamisesta <p>&rdquo;Talousjärjestelmä pitää muuttaa, koska ilmastopäästöjen lopettaminen jatkuvan kasvun yhteiskunnassa on mahdotonta.&rdquo;</p><p>&rdquo;Kapitalismi ja ilmastokatastrofin torjuminen on mahdotonta sovittaa yhteen.&rdquo;</p><p>Näitä kahta väitettä on kuultu useita kertoja IPCC:n viimesyksyisen raportin julkistamisen jälkeen siinä somekuplassa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti ja sen keinoista puhutaan intensiivisesti. Näitä ovat toistaneet niin ilmastolakkolaiset, aiheeseen perehtyneet luonnontieteilijät kuin punavihreät, ehkä etenkin vihreät poliitikot. Näissä vaaleissa <a href="https://www.kohtuusliike.fi/vaalit-2019/">Kohtuutalous -liikkeen vaalitavoitteisiin on sitoutunut</a> erityisesti Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaita, mutta joukossa on jonkin verran demareita ja feministejäkin.</p><p>Arkijärjellä ajatus on välittömästi vetoava. Rajallisten resurssien maailmassahan kasvun on automaattisesti oltava rajallista. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvuna. Bruttokansantuote taas mitataan rahassa, joka on vain kirjanpidollinen arvo ja siten käytännössä rajaton. Samasta määrästä luonnonvaroja voidaan samalla määrällä energiaa valmistaa arvoltaan vähäinen ja käyttöiältään lyhyt tai arvokas ja pitkäikäinen tuote. Tai vähäarvoinen ja pitkäikäinen, tai arvokas mutta lyhytikäinen, kuinka vain.</p><p>Sinänsä siis ei ole mitään periaatteellista mahdottomuutta sille, etteikö taloudellisesti laskettu kasvu voisi jatkua lähes rajattomasti. Energiaakin on tarjolla valjastettavaksi myös tavoilla, jotka eivät verota mitään rajallista resurssia yli sen kantokyvyn. Käytännössä kuitenkin maailmantalouden kasvu edelleen nojaa fossiilisten polttoaineiden lisääntyvään käyttöön.</p><p><strong>Päästöjen ja kasvun irtikytkentää on jo tapahtunut</strong></p><p>Onko puhdas kasvu sitten pelkkää teoriaa? Ei, sillä Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat suhteessa vuoden 1990 tasoon todella vähentäneet päästöjään samalla kun talous on kasvanut: Kun maankäyttösektori (ml. ne kuuluisat hiilinielut) jätetään huomiotta, Suomen ilmastopäästöt ovat vähentyneet 27 vuodessa lähes 21 prosenttia. Samaan aikaan BKT asukasta kohden on kasvanut 40 % ja väestökin maltillisesti kasvanut, eli kokonaisuutena bruttokansantuote on kasvanut vieläkin enemmän.</p><p>Teollisuuden päästöt tosin ovat ehkä 10 % korkeammat kuin 1990, mutta teollisuustuotanto onkin kasvanut arvoltaan parhaimmillaan miltei kaksinkertaiseksi suhteessa tuohon aikaan. Voidaan kuitenkin väittää, että Suomessa talouskasvun ja lisääntyvien päästöjen irtikytkentä on jo tapahtunut ja se on myös teollisuuden osalta hyvin lähellä: tuotannon arvo voi nousta samalla kun päästöt supistuvat.</p><p><strong>Ilmasto vs. kapitalismi</strong></p><p>Jälkimmäinen väite, &rdquo;Kapitalismi ja ilmastokatastrofin torjuminen on mahdotonta sovittaa yhteen&rdquo; on tullut tunnetuksi Naomi Kleinin pamfletista &rdquo;Tämä muuttaa kaiken&rdquo; (This Changes Everything, 2014). Klein on tunnettu aktivisti, jonka juuret ovat ensisijaisesti kapitalismikritiikissä. Hän onkin todennut, että &rdquo;ilmastokriisi voi kannustaa taloudelliseen ja poliittiseen muodonmuutokseen&rdquo;. Voikin siis kysyä, onko kaikkien &rdquo;talousjärjestelmää pitää muuttaa koska ilmasto&rdquo; -signaalien taustalla ensisijaisesti halu suojella ilmastoa vai muuttaa talousjärjestelmää.</p><p>&rdquo;Talousjärjestelmä&rdquo; on lisäksi itsessään melko haastava ja monimutkainen käsite. Mitkä osat siitä ovat sopimattomia ilmastopäästöjen rajoittamisen? Millaiset rakenteet eivät olisi? &rdquo;Kapitalismin&rdquo; kaltainen yleiskäsite on lisäksi muuttunut merkittävästi ajan saatossa: se järjestelmä, jota kuvaamaan sana 1800-luvun puolivälissä syntyi, on muuttunut aikansa kaoottisesti edenneestä prosessista keynesiläisen, kansallisesti kontrolloidun kapitalismin kautta nykyiseen, kansainvälisten instituutioiden kautta säädeltyyn vapaiden rahoitusmarkkinoiden ja tavaroiden liikkuvuuden järjestelmään.</p><p>Talousjärjestelmää ei voida kutenkaan pitää minään monoliittina. On vaikea edes ajatella, mikä olisi se taho joka yhtäkkiä &rdquo;muuttaisi kaiken&rdquo; ja mikä sitten oikeastaan olisi se, joka pitäisi muuttaa? Monet talousjärjestelmäkriitikot puhuvat paljon paikallistaloudesta, paikallisten yhteisöjen omavaraisista energia- ja tuotantoratkaisuista, vaihdanta- ja jakamistaloudesta jne. Olisiko ratkaisu sitten luopua globaaleista rahoitusmarkkinoista ja vähentää kulutustavaroiden kuljettamista? Voitaisiinko ympäristötuhoa vähentää pääomien vapaan liikkuvuuden poistamisella?</p><p><strong>Kasvuton kapitalismi onnistuu, päästötön hyvinvointivaltio on vaikeampi rasti</strong></p><p>Sinänsä lähes nollakasvuinen talous ei olisi varsinaisesti ongelma kapitalismin puitteissa. Esiteollinen kapitalismi toimi juuri näin (Jane Austenin romaanit sijoittuvat tämän ajan huippukauteen). Kasvu oli vähäistä tai olematonta, varallisuus keskittyi harvoille suvuille ja suurin osa ihmiskuntaa eli kurjuudessa. Esimerkiksi taloustieteilijä <strong>Thomas Piketty </strong>on varoittanut meidän olevan palaamassa tällaista muistuttavaan kehitykseen, sillä staattisessa taloudessa resurssien on tapana keskittyä niille, joilla se pohjavarallisuus on. Samalla työn hinta laskee ja kilpailu työvoimasta vähenee.</p><p>Degrowth-ajatteluun liittyy vahva egalitarismi, tasa-arvoisuuden ihanne. Ajatus siitä, että nollakasvu, talousjärjestelmän tehokkuus (maksimoitu hyvinvointi ja minimoitu energian ja raaka-aineen käyttö), tasa-arvo ja vapaus voisivat yhdistyä, on niin vaikea kokonaisuus, ettei oikeastaan ole ihme, ettei mitään kovin johdonmukaista näkemystä nykyisen talouden korvaavasta järjestelmästä ole esitetty. Se ei johdu siitä, etteikö degrowth-liikkeessä varmasti olisi ihan fiksuakin porukkaa. Tehtävä vain on melkoisen valtaisa.</p><p>Moni talousjärjestelmäkriitikko pitää epätodennäköisenä, että nykyjärjestelmän irtikytkentä tapahtuisi riittävän nopeasti. Näihin lukeutuvat erityisesti ne, joiden mielestä ongelma ei ole markkinatalous tai kasvu sinänsä, vaan sen ympäristövaikutukset. Tosiasia kuitenkin on se, että vain oikeasti toteutetut päästövähennykset lasketaan. Haaveilulla ei Pariisin sopimuksen toteuttamisessa päästä edes pistesijoille.</p><p><strong>Talousjärjestelmiä on helpompi uudistaa kuin muuttaa kokonaan</strong></p><p>Päästövähennysten käytännön toteuttamisen urakka tulee olemaan mittaluokaltaan valtava, vaikka emme samaan aikaan yrittäisi rakentaa tyhjästä täysin uusia taloudellisia rakenteitakin. Tämähän näkyy esimerkiksi Yhdysvalloissa lanseeratussa New Green Deal -aloitteessa, jossa on epäilemättä hyvä tarkoitus, mutta jonka toteuttaminen olisi käytännössä katastrofi sekä yhteiskunnan perustoiminnan että todennäköisesti myös päästövähennysten kannalta. Sama pätee Saksassa 2000-luvun ajan käynnissä olleeseen &rdquo;Energiewendeen&rdquo;: puheet olivat suuria, rahaa ja työtunteja on palanut valtavasti, mutta nyt Saksa on lipeämässä ilmastopolitiikan tavoitteista.</p><p>Tämä puheenvuoro ei tarkoita sanoa, etteikö nykyisessä talousjärjestelmässä olisi korjattavaa ja etteikö se nykyisellään tuottaisi luontoa tuhoavia ja ihmisiä eriarvoistavia lopputuloksia. Varmasti tuottaa. Siksi parempaa sääntelyä ja uudistuksia tarvitaan. Vastaus kysymykseen tapahtuuko riittävää muutosta riittävän nopeasti, riippuu siitä, esitetäänkö järjestelmän sisällä tehtäväksi toteuttamiskelpoisia muutoksia. Vaihtoehtoisten talousjärjestelmien vaatiminen ilman selkeää ohjelmaa toteuttamisesta on lopulta vaaratonta niiden kannalta, joille nykymenon jatkuminen on hyväksyttävää niin kauan, kunnes ajetaan päin seinää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ”Talousjärjestelmä pitää muuttaa, koska ilmastopäästöjen lopettaminen jatkuvan kasvun yhteiskunnassa on mahdotonta.”

”Kapitalismi ja ilmastokatastrofin torjuminen on mahdotonta sovittaa yhteen.”

Näitä kahta väitettä on kuultu useita kertoja IPCC:n viimesyksyisen raportin julkistamisen jälkeen siinä somekuplassa, jossa ilmastonmuutoksen torjunta otetaan vakavasti ja sen keinoista puhutaan intensiivisesti. Näitä ovat toistaneet niin ilmastolakkolaiset, aiheeseen perehtyneet luonnontieteilijät kuin punavihreät, ehkä etenkin vihreät poliitikot. Näissä vaaleissa Kohtuutalous -liikkeen vaalitavoitteisiin on sitoutunut erityisesti Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaita, mutta joukossa on jonkin verran demareita ja feministejäkin.

Arkijärjellä ajatus on välittömästi vetoava. Rajallisten resurssien maailmassahan kasvun on automaattisesti oltava rajallista. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvuna. Bruttokansantuote taas mitataan rahassa, joka on vain kirjanpidollinen arvo ja siten käytännössä rajaton. Samasta määrästä luonnonvaroja voidaan samalla määrällä energiaa valmistaa arvoltaan vähäinen ja käyttöiältään lyhyt tai arvokas ja pitkäikäinen tuote. Tai vähäarvoinen ja pitkäikäinen, tai arvokas mutta lyhytikäinen, kuinka vain.

Sinänsä siis ei ole mitään periaatteellista mahdottomuutta sille, etteikö taloudellisesti laskettu kasvu voisi jatkua lähes rajattomasti. Energiaakin on tarjolla valjastettavaksi myös tavoilla, jotka eivät verota mitään rajallista resurssia yli sen kantokyvyn. Käytännössä kuitenkin maailmantalouden kasvu edelleen nojaa fossiilisten polttoaineiden lisääntyvään käyttöön.

Päästöjen ja kasvun irtikytkentää on jo tapahtunut

Onko puhdas kasvu sitten pelkkää teoriaa? Ei, sillä Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat suhteessa vuoden 1990 tasoon todella vähentäneet päästöjään samalla kun talous on kasvanut: Kun maankäyttösektori (ml. ne kuuluisat hiilinielut) jätetään huomiotta, Suomen ilmastopäästöt ovat vähentyneet 27 vuodessa lähes 21 prosenttia. Samaan aikaan BKT asukasta kohden on kasvanut 40 % ja väestökin maltillisesti kasvanut, eli kokonaisuutena bruttokansantuote on kasvanut vieläkin enemmän.

Teollisuuden päästöt tosin ovat ehkä 10 % korkeammat kuin 1990, mutta teollisuustuotanto onkin kasvanut arvoltaan parhaimmillaan miltei kaksinkertaiseksi suhteessa tuohon aikaan. Voidaan kuitenkin väittää, että Suomessa talouskasvun ja lisääntyvien päästöjen irtikytkentä on jo tapahtunut ja se on myös teollisuuden osalta hyvin lähellä: tuotannon arvo voi nousta samalla kun päästöt supistuvat.

Ilmasto vs. kapitalismi

Jälkimmäinen väite, ”Kapitalismi ja ilmastokatastrofin torjuminen on mahdotonta sovittaa yhteen” on tullut tunnetuksi Naomi Kleinin pamfletista ”Tämä muuttaa kaiken” (This Changes Everything, 2014). Klein on tunnettu aktivisti, jonka juuret ovat ensisijaisesti kapitalismikritiikissä. Hän onkin todennut, että ”ilmastokriisi voi kannustaa taloudelliseen ja poliittiseen muodonmuutokseen”. Voikin siis kysyä, onko kaikkien ”talousjärjestelmää pitää muuttaa koska ilmasto” -signaalien taustalla ensisijaisesti halu suojella ilmastoa vai muuttaa talousjärjestelmää.

”Talousjärjestelmä” on lisäksi itsessään melko haastava ja monimutkainen käsite. Mitkä osat siitä ovat sopimattomia ilmastopäästöjen rajoittamisen? Millaiset rakenteet eivät olisi? ”Kapitalismin” kaltainen yleiskäsite on lisäksi muuttunut merkittävästi ajan saatossa: se järjestelmä, jota kuvaamaan sana 1800-luvun puolivälissä syntyi, on muuttunut aikansa kaoottisesti edenneestä prosessista keynesiläisen, kansallisesti kontrolloidun kapitalismin kautta nykyiseen, kansainvälisten instituutioiden kautta säädeltyyn vapaiden rahoitusmarkkinoiden ja tavaroiden liikkuvuuden järjestelmään.

Talousjärjestelmää ei voida kutenkaan pitää minään monoliittina. On vaikea edes ajatella, mikä olisi se taho joka yhtäkkiä ”muuttaisi kaiken” ja mikä sitten oikeastaan olisi se, joka pitäisi muuttaa? Monet talousjärjestelmäkriitikot puhuvat paljon paikallistaloudesta, paikallisten yhteisöjen omavaraisista energia- ja tuotantoratkaisuista, vaihdanta- ja jakamistaloudesta jne. Olisiko ratkaisu sitten luopua globaaleista rahoitusmarkkinoista ja vähentää kulutustavaroiden kuljettamista? Voitaisiinko ympäristötuhoa vähentää pääomien vapaan liikkuvuuden poistamisella?

Kasvuton kapitalismi onnistuu, päästötön hyvinvointivaltio on vaikeampi rasti

Sinänsä lähes nollakasvuinen talous ei olisi varsinaisesti ongelma kapitalismin puitteissa. Esiteollinen kapitalismi toimi juuri näin (Jane Austenin romaanit sijoittuvat tämän ajan huippukauteen). Kasvu oli vähäistä tai olematonta, varallisuus keskittyi harvoille suvuille ja suurin osa ihmiskuntaa eli kurjuudessa. Esimerkiksi taloustieteilijä Thomas Piketty on varoittanut meidän olevan palaamassa tällaista muistuttavaan kehitykseen, sillä staattisessa taloudessa resurssien on tapana keskittyä niille, joilla se pohjavarallisuus on. Samalla työn hinta laskee ja kilpailu työvoimasta vähenee.

Degrowth-ajatteluun liittyy vahva egalitarismi, tasa-arvoisuuden ihanne. Ajatus siitä, että nollakasvu, talousjärjestelmän tehokkuus (maksimoitu hyvinvointi ja minimoitu energian ja raaka-aineen käyttö), tasa-arvo ja vapaus voisivat yhdistyä, on niin vaikea kokonaisuus, ettei oikeastaan ole ihme, ettei mitään kovin johdonmukaista näkemystä nykyisen talouden korvaavasta järjestelmästä ole esitetty. Se ei johdu siitä, etteikö degrowth-liikkeessä varmasti olisi ihan fiksuakin porukkaa. Tehtävä vain on melkoisen valtaisa.

Moni talousjärjestelmäkriitikko pitää epätodennäköisenä, että nykyjärjestelmän irtikytkentä tapahtuisi riittävän nopeasti. Näihin lukeutuvat erityisesti ne, joiden mielestä ongelma ei ole markkinatalous tai kasvu sinänsä, vaan sen ympäristövaikutukset. Tosiasia kuitenkin on se, että vain oikeasti toteutetut päästövähennykset lasketaan. Haaveilulla ei Pariisin sopimuksen toteuttamisessa päästä edes pistesijoille.

Talousjärjestelmiä on helpompi uudistaa kuin muuttaa kokonaan

Päästövähennysten käytännön toteuttamisen urakka tulee olemaan mittaluokaltaan valtava, vaikka emme samaan aikaan yrittäisi rakentaa tyhjästä täysin uusia taloudellisia rakenteitakin. Tämähän näkyy esimerkiksi Yhdysvalloissa lanseeratussa New Green Deal -aloitteessa, jossa on epäilemättä hyvä tarkoitus, mutta jonka toteuttaminen olisi käytännössä katastrofi sekä yhteiskunnan perustoiminnan että todennäköisesti myös päästövähennysten kannalta. Sama pätee Saksassa 2000-luvun ajan käynnissä olleeseen ”Energiewendeen”: puheet olivat suuria, rahaa ja työtunteja on palanut valtavasti, mutta nyt Saksa on lipeämässä ilmastopolitiikan tavoitteista.

Tämä puheenvuoro ei tarkoita sanoa, etteikö nykyisessä talousjärjestelmässä olisi korjattavaa ja etteikö se nykyisellään tuottaisi luontoa tuhoavia ja ihmisiä eriarvoistavia lopputuloksia. Varmasti tuottaa. Siksi parempaa sääntelyä ja uudistuksia tarvitaan. Vastaus kysymykseen tapahtuuko riittävää muutosta riittävän nopeasti, riippuu siitä, esitetäänkö järjestelmän sisällä tehtäväksi toteuttamiskelpoisia muutoksia. Vaihtoehtoisten talousjärjestelmien vaatiminen ilman selkeää ohjelmaa toteuttamisesta on lopulta vaaratonta niiden kannalta, joille nykymenon jatkuminen on hyväksyttävää niin kauan, kunnes ajetaan päin seinää.

]]>
5 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273857-ilmastopolitiikasta-ja-talousjarjestelman-muuttamisesta#comments Degrowth Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastolakko Ilmastonmuutos Ilmastopolitiikka Tue, 09 Apr 2019 09:22:05 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273857-ilmastopolitiikasta-ja-talousjarjestelman-muuttamisesta
Tylsä, suomalainen vallankumous http://tiinarytky.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273576-tylsa-suomalainen-vallankumous <p>Suomi on alkaa olla hyvässä seurassa. Tiesitkö, että Suomessa tuotetusta sähköstä noin 80 prosenttia on päästötöntä? Noin puolet siitä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja toinen puolikas ydinvoimalla. Tilanne paranee entisestään, kun Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitos otetaan vihdoin käyttöön.</p><p>Emme ole tässä tilanteessa sattumalta. Suomen hallitukset ovat tehneet kokoonpanosta riippumatta kohtuullisen progressiivista ilmastopolitiikkaa. Ainoastaan Ruotsi, Norja, Ranska ja Sveitsi menevät EU-maista meidän ohitsemme, jos mittarina käytetään sähköntuotannon päästöttömyyttä.</p><p>Sähköntuotannon päästöjen väheneminen on erinomainen esimerkki huomaamatta tapahtuneesta muutoksesta. En ole kuullut monenkaan ammattituohtujan valittavan sitä, että olemme kehdanneet sulkeneet fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia yksi toisensa jälkeen. Syy on varmaan se, että juuri kukaan ei ole mokomaa huomannut.</p><p>Seuraavaksi sama temppu on tehtävä liikenteessä ja lämmityksessä. Lähtötilanne ei tosin ole kovin helppo. Alkuvuoden kummallisimpia keskusteluita on ollut väite, että joskus 2030-luvulla, valvovat sosiaalidemokraatit tulevat ja vievät Toyotat pihasta. Eivät vie, jokainen saa pitää autonsa. Mutta uusien, markkinoille tulevien autojen olisi hyvä olla vähäpäästöisiä mahdollisimman pian. Se ei ole kohtuuton vaatimus &ndash; tieliikenteessä syntyy yhä noin viidennes Suomen päästöistä.</p><p>Menestyksekäs ilmastopolitiikka on kaikkea muuta kuin sarja jatkuvia mullistuksia. Se on taustalla tapahtuvaa huomaamatonta muutosta, jota ihmiset eivät oikein edes huomaa.</p><p>Lauantaina Helsingissä marssitaan ilmaston puolesta. Paikalle odotetaan tuhansittain osallistujia. Yksittäisten ihmisten tärkein ilmastoteko on ilmaista oma tahtonsa: ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja toimiin on ryhdyttävä, tekoja tehtävä.</p><p>Kun lukaisin tänä aamuna sähköpostini, siellä odotti kolme viestiä eri järjestöiltä. Oli kiertotaloutta, bioenergiaa ja elintarviketeollisuutta. Ne kaikki puhuivat ilmastosta.</p><p>Juuri nyt tuntuu, että viesti on tavoittanut.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi on alkaa olla hyvässä seurassa. Tiesitkö, että Suomessa tuotetusta sähköstä noin 80 prosenttia on päästötöntä? Noin puolet siitä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä ja toinen puolikas ydinvoimalla. Tilanne paranee entisestään, kun Olkiluodon kolmas ydinvoimalaitos otetaan vihdoin käyttöön.

Emme ole tässä tilanteessa sattumalta. Suomen hallitukset ovat tehneet kokoonpanosta riippumatta kohtuullisen progressiivista ilmastopolitiikkaa. Ainoastaan Ruotsi, Norja, Ranska ja Sveitsi menevät EU-maista meidän ohitsemme, jos mittarina käytetään sähköntuotannon päästöttömyyttä.

Sähköntuotannon päästöjen väheneminen on erinomainen esimerkki huomaamatta tapahtuneesta muutoksesta. En ole kuullut monenkaan ammattituohtujan valittavan sitä, että olemme kehdanneet sulkeneet fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia yksi toisensa jälkeen. Syy on varmaan se, että juuri kukaan ei ole mokomaa huomannut.

Seuraavaksi sama temppu on tehtävä liikenteessä ja lämmityksessä. Lähtötilanne ei tosin ole kovin helppo. Alkuvuoden kummallisimpia keskusteluita on ollut väite, että joskus 2030-luvulla, valvovat sosiaalidemokraatit tulevat ja vievät Toyotat pihasta. Eivät vie, jokainen saa pitää autonsa. Mutta uusien, markkinoille tulevien autojen olisi hyvä olla vähäpäästöisiä mahdollisimman pian. Se ei ole kohtuuton vaatimus – tieliikenteessä syntyy yhä noin viidennes Suomen päästöistä.

Menestyksekäs ilmastopolitiikka on kaikkea muuta kuin sarja jatkuvia mullistuksia. Se on taustalla tapahtuvaa huomaamatonta muutosta, jota ihmiset eivät oikein edes huomaa.

Lauantaina Helsingissä marssitaan ilmaston puolesta. Paikalle odotetaan tuhansittain osallistujia. Yksittäisten ihmisten tärkein ilmastoteko on ilmaista oma tahtonsa: ilmastonmuutos on otettava vakavasti ja toimiin on ryhdyttävä, tekoja tehtävä.

Kun lukaisin tänä aamuna sähköpostini, siellä odotti kolme viestiä eri järjestöiltä. Oli kiertotaloutta, bioenergiaa ja elintarviketeollisuutta. Ne kaikki puhuivat ilmastosta.

Juuri nyt tuntuu, että viesti on tavoittanut.

]]>
2 http://tiinarytky.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273576-tylsa-suomalainen-vallankumous#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastomarssi Ilmastopolitiikka Olkiluoto 3 Ydinvoima Sat, 06 Apr 2019 07:14:30 +0000 Tiina Rytky http://tiinarytky.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273576-tylsa-suomalainen-vallankumous
Earth Hour symbolisoi hyvin ilmaston vastaista taistelua http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272958-earth-hour-symbolisoi-hyvin-ilmaston-vastaista-taistelua <p>Lennetään illalliselle Pariisiin ihailemaan kun Eiffelin tornista sammutetaan valot tunniksi! Ja ostetaan muistoksi Kiinassa tehtyä Earth Hour muovikrääsää. Näin ilmastotietoinen nykyihminen osallistuu maapallon pelastustalkoisiin. Ja loput 8759 tuntia vuodessa voikin sitten pitää valoja päällä hyvällä omallatunnolla.</p><p>Earth Hour kuvaa hyvin kuinka tuloksetonta EU:n kallis ilmastopolitiikka on ollut. Se, että tuotantoa on siirretty Kiinaan jossa saastutetaan ihan oikeasti eikä pelkästään CO2:sta tai että sademetsiä on tuhottu (poltettu eläimineen päivineen!) EU:n biopolttoaine vaatimusten vuoksi, ei ole vähentänyt päästöjä lainkaan mutta on ollut luonnolle tuhoisaa.</p><p>Nyt sitten pitäisi toimia nopeasti jotta ilmasto ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Toimet tarkoittavat tietysti lisää veroluonteisia maksuja länsimaiden kansalaisille ja yrityksille. Kiinaa ne eivät koske lainkaan!</p><p>Voitteko hyvät ilmastotietoiset kertoa minulle mitä kauheaa seuraa jos ilmasto lämpenee tuon 1,5 asteen rajan yli? Eli jos lämpenee nykyisestä vielä 0,35 astetta? Mitä haittaa jo tähän astisesta 1,16 asteen lämpenemisestä on seurannut? Joko Malediivit on hukkunut mereen? Milloin näemme ensimmäisen ilmastopakolaisen?</p><p>Jos oikeasti olette ympäristöstä huolissanne ettekä vain halua kostaa länsimaille idolinne Neuvostoliiton kaatumista, teidän tulisi kiinnittää huomiota oikeaan saastuttamiseen, roskaamiseen ja väestön liikakasvuun. Ai niin mutta näillähän on aika huono rahastaa läntisiä teollisuusmaita, meillä kun hommat ovat aika hyvällä mallilla.</p><p>Miksi tavoitelämpötilaksi on valittu kylmä 1850 luku? Jos ihannelämpötila olisi esim. viimeistten 5000 vuoden keskiarvo, lämmön tulisi nousta vielä ainakin asteella. Pitkän aikavälin trendihän on laskeva 0,3 astetta / 1000 vuotta. Siihen sitten kuluu tiheämmällä syklillä näitä asteen parin heilahteluja. Jos ilmastosta pitää olla huolissaan niin murehtikaa suomalaiset ennemmin tulevaa jääkautta. Winter is coming...</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lennetään illalliselle Pariisiin ihailemaan kun Eiffelin tornista sammutetaan valot tunniksi! Ja ostetaan muistoksi Kiinassa tehtyä Earth Hour muovikrääsää. Näin ilmastotietoinen nykyihminen osallistuu maapallon pelastustalkoisiin. Ja loput 8759 tuntia vuodessa voikin sitten pitää valoja päällä hyvällä omallatunnolla.

Earth Hour kuvaa hyvin kuinka tuloksetonta EU:n kallis ilmastopolitiikka on ollut. Se, että tuotantoa on siirretty Kiinaan jossa saastutetaan ihan oikeasti eikä pelkästään CO2:sta tai että sademetsiä on tuhottu (poltettu eläimineen päivineen!) EU:n biopolttoaine vaatimusten vuoksi, ei ole vähentänyt päästöjä lainkaan mutta on ollut luonnolle tuhoisaa.

Nyt sitten pitäisi toimia nopeasti jotta ilmasto ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Toimet tarkoittavat tietysti lisää veroluonteisia maksuja länsimaiden kansalaisille ja yrityksille. Kiinaa ne eivät koske lainkaan!

Voitteko hyvät ilmastotietoiset kertoa minulle mitä kauheaa seuraa jos ilmasto lämpenee tuon 1,5 asteen rajan yli? Eli jos lämpenee nykyisestä vielä 0,35 astetta? Mitä haittaa jo tähän astisesta 1,16 asteen lämpenemisestä on seurannut? Joko Malediivit on hukkunut mereen? Milloin näemme ensimmäisen ilmastopakolaisen?

Jos oikeasti olette ympäristöstä huolissanne ettekä vain halua kostaa länsimaille idolinne Neuvostoliiton kaatumista, teidän tulisi kiinnittää huomiota oikeaan saastuttamiseen, roskaamiseen ja väestön liikakasvuun. Ai niin mutta näillähän on aika huono rahastaa läntisiä teollisuusmaita, meillä kun hommat ovat aika hyvällä mallilla.

Miksi tavoitelämpötilaksi on valittu kylmä 1850 luku? Jos ihannelämpötila olisi esim. viimeistten 5000 vuoden keskiarvo, lämmön tulisi nousta vielä ainakin asteella. Pitkän aikavälin trendihän on laskeva 0,3 astetta / 1000 vuotta. Siihen sitten kuluu tiheämmällä syklillä näitä asteen parin heilahteluja. Jos ilmastosta pitää olla huolissaan niin murehtikaa suomalaiset ennemmin tulevaa jääkautta. Winter is coming...

 

]]>
35 http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272958-earth-hour-symbolisoi-hyvin-ilmaston-vastaista-taistelua#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmasto Ilmastonmuutos Maapallo Politiikka Sat, 30 Mar 2019 07:19:15 +0000 Matti Hytölä http://mattihytola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272958-earth-hour-symbolisoi-hyvin-ilmaston-vastaista-taistelua
Koulutus ja tutkimus on ilmastoakin tärkeämpi http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272820-koulutus-ja-tutkimus-on-ilmastoakin-tarkeampi <p>Koulutuksesta on leikattu paljon rahaa kahden edellisen hallituksen aikana. Kataisen-Stubbin hallituksen kaudella SDP:n opetusministerit Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru leikkasivat koulutuksen kokonaisrahoituksesta 8,4 prosenttia. Nyt päättyneellä hallituskaudella leikkauksia tehtiin 5,6 prosentin verran. Yhteensä puhutaan jopa 1,5 miljardista eurosta.</p><p>Nämä leikkaukset ovat olleet kipeitä. Koska päätöksiä ovat olleet tekemässä kaikki puolueet, toisten syyttely on melkoista hurskastelua. Hyvä puoli kehityksessä on se, että talous on nyt merkittävästi paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten. Sen myötä seuraava hallitus pystyy panostamaan enemmän myös koulutukseen ja kasvatukseen.</p><p>Nyt moni puolue on lisäämässä opettajien määrää. Eniten leikkauksista kärsinyt keskiaste ja etenkin ammatillinen koulutus tarvitsee lisää opettajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ehdottanut tuhatta opettajaa ja ohjaajaa yrityksiin. Tavoitteena on ammatillisen opetuksen laadun kehittäminen muuttuvassa työympäristössä. Keinoina on mm. oppisopimuskoulutuksen laajentaminen.</p><p>Vaalihuumassa puolueet ajavat nyt ilmastomuutoksen vastausta taistelua, perustuloa ja koulutukseen panostamista. Jokainen näistä on miljardiluokan kokonaisuus, eikä Suomen valtiontalouden koko millään riitä kaikkien hankkeiden rysäyttämistä kerralla kuntoon. Valinnat eri toimien välillä perustuvat arvoihin: mitä kukin puolue katsoo tärkeimmäksi.</p><p>Demarit ovat tehneet ehkä radikaaleimman muutoksen politiikassaan. Neljän vuoden takainen 10 tuhannen kalorin pekonipasta on vaihtunut ilmastouskovaisuuteen, joka menee osin jopa vihreiden ohi. Tämä on toisaalta ymmärrettävää. Kannattajakunta ikääntyy vauhdilla ja jotenkin demareiden pitäisi vedota nuorempaan äänestäjään. Ilmastopelko sopii tähän paremmin kuin hyvin. Samalla demarit on sekoillut esimerkiksi omien verokantojensa kanssa, joten uusi linja on valittu enemmän tunteella kuin järjellä.</p><p>Vihreiden ilmastopelko taas kanavoituu ympäristöjärjestöjen kautta uusina ilmastolakkoina, joihin erityisesti lapset osallistetaan mukaan. Tulevaisuuden pelko ja ahdistus maapallon tuhoutumisesta tulee televisioruutujen läpi. Pelon lietsominen ratkaisujen etsimisen sijaan on populistista ja vastuutonta!</p><p>Koulutus, tutkimus ja ilmastonmuutos liittyvät aivan ehdottomasti toisiinsa. Mikäli emme hoida innovaatiopolkua kuntoon, meillä jää ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa lähinnä nurkassa istujan rooli. Moni vaatii suomalaisilta rankkoja uhrauksia globaalin ongelman ratkaisemiseksi.&nbsp; Samalla meiltä syödään keinot olla kokoamme suurempi vaikuttaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa koulutuksen ja tutkimuksen keinoin.</p><p>Meidän pitää priorisoida. Meidän pitää saada järkeä marssijärjestykseen. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme, heihin pitää panostaa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin, eikä heidän tulevaisuuden uskoa saa tarpeettomasti lannistaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koulutuksesta on leikattu paljon rahaa kahden edellisen hallituksen aikana. Kataisen-Stubbin hallituksen kaudella SDP:n opetusministerit Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru leikkasivat koulutuksen kokonaisrahoituksesta 8,4 prosenttia. Nyt päättyneellä hallituskaudella leikkauksia tehtiin 5,6 prosentin verran. Yhteensä puhutaan jopa 1,5 miljardista eurosta.

Nämä leikkaukset ovat olleet kipeitä. Koska päätöksiä ovat olleet tekemässä kaikki puolueet, toisten syyttely on melkoista hurskastelua. Hyvä puoli kehityksessä on se, että talous on nyt merkittävästi paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten. Sen myötä seuraava hallitus pystyy panostamaan enemmän myös koulutukseen ja kasvatukseen.

Nyt moni puolue on lisäämässä opettajien määrää. Eniten leikkauksista kärsinyt keskiaste ja etenkin ammatillinen koulutus tarvitsee lisää opettajia. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ehdottanut tuhatta opettajaa ja ohjaajaa yrityksiin. Tavoitteena on ammatillisen opetuksen laadun kehittäminen muuttuvassa työympäristössä. Keinoina on mm. oppisopimuskoulutuksen laajentaminen.

Vaalihuumassa puolueet ajavat nyt ilmastomuutoksen vastausta taistelua, perustuloa ja koulutukseen panostamista. Jokainen näistä on miljardiluokan kokonaisuus, eikä Suomen valtiontalouden koko millään riitä kaikkien hankkeiden rysäyttämistä kerralla kuntoon. Valinnat eri toimien välillä perustuvat arvoihin: mitä kukin puolue katsoo tärkeimmäksi.

Demarit ovat tehneet ehkä radikaaleimman muutoksen politiikassaan. Neljän vuoden takainen 10 tuhannen kalorin pekonipasta on vaihtunut ilmastouskovaisuuteen, joka menee osin jopa vihreiden ohi. Tämä on toisaalta ymmärrettävää. Kannattajakunta ikääntyy vauhdilla ja jotenkin demareiden pitäisi vedota nuorempaan äänestäjään. Ilmastopelko sopii tähän paremmin kuin hyvin. Samalla demarit on sekoillut esimerkiksi omien verokantojensa kanssa, joten uusi linja on valittu enemmän tunteella kuin järjellä.

Vihreiden ilmastopelko taas kanavoituu ympäristöjärjestöjen kautta uusina ilmastolakkoina, joihin erityisesti lapset osallistetaan mukaan. Tulevaisuuden pelko ja ahdistus maapallon tuhoutumisesta tulee televisioruutujen läpi. Pelon lietsominen ratkaisujen etsimisen sijaan on populistista ja vastuutonta!

Koulutus, tutkimus ja ilmastonmuutos liittyvät aivan ehdottomasti toisiinsa. Mikäli emme hoida innovaatiopolkua kuntoon, meillä jää ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa lähinnä nurkassa istujan rooli. Moni vaatii suomalaisilta rankkoja uhrauksia globaalin ongelman ratkaisemiseksi.  Samalla meiltä syödään keinot olla kokoamme suurempi vaikuttaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa koulutuksen ja tutkimuksen keinoin.

Meidän pitää priorisoida. Meidän pitää saada järkeä marssijärjestykseen. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme, heihin pitää panostaa kasvatuksen ja koulutuksen keinoin, eikä heidän tulevaisuuden uskoa saa tarpeettomasti lannistaa. 

]]>
3 http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272820-koulutus-ja-tutkimus-on-ilmastoakin-tarkeampi#comments Eduskuntavaalit2019 Energia- ja ilmastopolitiikka Kasvatus Koulutus Thu, 28 Mar 2019 16:38:10 +0000 Riina Länsikallio http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272820-koulutus-ja-tutkimus-on-ilmastoakin-tarkeampi
Ilmastovaalit, ylhäältä ohjattua propagandaa http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272782-ilmastovaalit-ylhaalta-ohjattua-propagandaa <p>Kansainväliset pelin rakentajat saivat huijattua valtiot panikoimaan ilmastonmuutos teemalla. Poliitikot olivat kuin marionettinuket rahamiesten naruissa kiinni, - rahat tänne niin ette joudu vedenpaisumuksen uhreiksi kun lämpenevä ilmasto sulattaa jäätiköt. - Sähköntuotanto on pakko muuttaa tuulivoiman varaan jne.. ja mistä vaan äkkiä saataisiin ilman omaa riskiä rahat pois kansalaisten hyvinvoinnista.</p><p>Suomessa suuret lupaukset tekivät tuhojaan länsirannikolla,&nbsp; päättäjiä oli näköjään helppo kusettaa kun sen tekee riittävän suurilla numeroilla. &quot;euron tuki tuottaa takaisin yhteiskunnalle jopa yli kymmenen euroa&quot;, - ettäk ihmettel:</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014040818197987" target="_blank">https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014040818197987</a></p><p>&nbsp;</p><p>Ilmaston lämpeneminen meni jo, ja energiamuutos tuulivoimalla ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi menee saman huijauksen piikkiin. Seuraava hallitus järjestää varmaan huutokaupan siitä kuka suostuu säätämään halvimmalla ilmastoa niin se saa koko potin.</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10710499" target="_blank">https://yle.fi/uutiset/3-10710499</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tuulivoimatukeen on laskettu kuluvan valtion rahaa yli 4 miljardia euroa, rahat menee kuin tuhka tuuleen ilman yhteiskunnalle luvattua hyötyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansainväliset pelin rakentajat saivat huijattua valtiot panikoimaan ilmastonmuutos teemalla. Poliitikot olivat kuin marionettinuket rahamiesten naruissa kiinni, - rahat tänne niin ette joudu vedenpaisumuksen uhreiksi kun lämpenevä ilmasto sulattaa jäätiköt. - Sähköntuotanto on pakko muuttaa tuulivoiman varaan jne.. ja mistä vaan äkkiä saataisiin ilman omaa riskiä rahat pois kansalaisten hyvinvoinnista.

Suomessa suuret lupaukset tekivät tuhojaan länsirannikolla,  päättäjiä oli näköjään helppo kusettaa kun sen tekee riittävän suurilla numeroilla. "euron tuki tuottaa takaisin yhteiskunnalle jopa yli kymmenen euroa", - ettäk ihmettel:

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2014040818197987

 

Ilmaston lämpeneminen meni jo, ja energiamuutos tuulivoimalla ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi menee saman huijauksen piikkiin. Seuraava hallitus järjestää varmaan huutokaupan siitä kuka suostuu säätämään halvimmalla ilmastoa niin se saa koko potin.

https://yle.fi/uutiset/3-10710499 

 

Tuulivoimatukeen on laskettu kuluvan valtion rahaa yli 4 miljardia euroa, rahat menee kuin tuhka tuuleen ilman yhteiskunnalle luvattua hyötyä.

]]>
20 http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272782-ilmastovaalit-ylhaalta-ohjattua-propagandaa#comments Agitaatio Energia- ja ilmastopolitiikka Huijattu kansa Thu, 28 Mar 2019 08:21:26 +0000 Hannu Aro http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272782-ilmastovaalit-ylhaalta-ohjattua-propagandaa
Löysien puheiden on loputtava http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272688-loysien-puheiden-on-loputtava <p>Eduskuntavaalien alla käytävässä ilmastokeskustelussa suomalaisen kestävän metsänhoidon ohella myös maidon- ja lihantuotanto on joutunut kritisoijien hampaisiin. Viimeksi näin tapahtui viikonloppuna, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väläytti suomalaisen lihan lisäksi maitoa verolle.</p><p>Tällainen puhe maito- ja lihaverosta on vastuutonta, sillä se heikentää suomalaisten luottamusta kotimaiseen ruokaan ja niputtaa sen samaan luokkaan tuontiruuan kanssa. Suomalaisen tuottajan, elintarviketeollisuuden ja alan työpaikkojen kurittamisen sijaan meidän tulisi olla ylpeitä kotimaisesta ruokasektorista, joka on maailmalla ansaitusti saavuttanut eettisen ja luotettavan maineen.</p><p>Ympäri maailmaa kiinnostus ruuan laatuun ja alkuperämerkintöihin on kasvussa. Suomi on pärjännyt vertailuissa eläinten korkean hyvinvoinnin, vähäisten antibioottien käytön ja salmonella-vapaiden tuotteiden avulla. Suomalainen ruoka nauttii arvostusta maailman markkinoilla myös ilmastoystävällisyyden vuoksi. Miksi näin on?</p><p>Suomessa riittää vettä, sillä meillä sateet ylittävät haihdunnan ja makean veden varannot ovat poikkeuksellisen suuret. Tämän vuoksi runsaasti vettä vaativa lihan- ja maidontuotanto on Suomessa kestävää. Suomessa riittää myös pinta-alaa lannanlevitykseen, toisin kuin esimerkiksi Hollannissa, jossa lantaa joudutaan viemään muihin maihin tai polttamaan laitoksissa. Lehmien ruokinta perustuu nurmeen, joten peltoala on kasvipeitteinen ja sitoo hiiltä. Lopputuotteena syntyy hyvälaatuista proteiinia, joka on vientituote.</p><p>Rinteeltä on kuultu myös löysiä puheita siitä, kuinka maataloudessa tulisi panostaa sivuelinkeinojen tukemiseen. Tällainen väite on kovin ristiriitainen tilanteessa, jossa EU kannustaa investoimaan tuotannon kasvattamiseen ja toisaalta tuottajien taistellessa kannattavuuden rajoilla. Miten riittää aika sivuelinkeinojen hoitoon esim. paljon työllistävällä lypsykarjasektorilla? Rinteen olisi hyvä muistaa, että mitä suuremmat sadot saamme tiloilta, sitä enemmän pellolla kasvaa hiiltä sitovia kasveja.</p><p>Toivoisin kaikkien suomalaisten puolueiden puolustavan ilmastokeskustelussa suomalaisen tuottajan etua, sillä syömämme ruoka tuotetaan joka tapauksessa jossain. Eduskuntavaaleissa ratkaistaan myös Suomen EU-politiikan linja. Suomen on varmistettava hallituspohjasta riippumatta maito- ja naudanlihasektorin jatkuvuus, joka ei ole pois ilmastonmuutoksen vastaiselta työltä.</p><p><em>Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 27.3.2019</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalien alla käytävässä ilmastokeskustelussa suomalaisen kestävän metsänhoidon ohella myös maidon- ja lihantuotanto on joutunut kritisoijien hampaisiin. Viimeksi näin tapahtui viikonloppuna, kun SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väläytti suomalaisen lihan lisäksi maitoa verolle.

Tällainen puhe maito- ja lihaverosta on vastuutonta, sillä se heikentää suomalaisten luottamusta kotimaiseen ruokaan ja niputtaa sen samaan luokkaan tuontiruuan kanssa. Suomalaisen tuottajan, elintarviketeollisuuden ja alan työpaikkojen kurittamisen sijaan meidän tulisi olla ylpeitä kotimaisesta ruokasektorista, joka on maailmalla ansaitusti saavuttanut eettisen ja luotettavan maineen.

Ympäri maailmaa kiinnostus ruuan laatuun ja alkuperämerkintöihin on kasvussa. Suomi on pärjännyt vertailuissa eläinten korkean hyvinvoinnin, vähäisten antibioottien käytön ja salmonella-vapaiden tuotteiden avulla. Suomalainen ruoka nauttii arvostusta maailman markkinoilla myös ilmastoystävällisyyden vuoksi. Miksi näin on?

Suomessa riittää vettä, sillä meillä sateet ylittävät haihdunnan ja makean veden varannot ovat poikkeuksellisen suuret. Tämän vuoksi runsaasti vettä vaativa lihan- ja maidontuotanto on Suomessa kestävää. Suomessa riittää myös pinta-alaa lannanlevitykseen, toisin kuin esimerkiksi Hollannissa, jossa lantaa joudutaan viemään muihin maihin tai polttamaan laitoksissa. Lehmien ruokinta perustuu nurmeen, joten peltoala on kasvipeitteinen ja sitoo hiiltä. Lopputuotteena syntyy hyvälaatuista proteiinia, joka on vientituote.

Rinteeltä on kuultu myös löysiä puheita siitä, kuinka maataloudessa tulisi panostaa sivuelinkeinojen tukemiseen. Tällainen väite on kovin ristiriitainen tilanteessa, jossa EU kannustaa investoimaan tuotannon kasvattamiseen ja toisaalta tuottajien taistellessa kannattavuuden rajoilla. Miten riittää aika sivuelinkeinojen hoitoon esim. paljon työllistävällä lypsykarjasektorilla? Rinteen olisi hyvä muistaa, että mitä suuremmat sadot saamme tiloilta, sitä enemmän pellolla kasvaa hiiltä sitovia kasveja.

Toivoisin kaikkien suomalaisten puolueiden puolustavan ilmastokeskustelussa suomalaisen tuottajan etua, sillä syömämme ruoka tuotetaan joka tapauksessa jossain. Eduskuntavaaleissa ratkaistaan myös Suomen EU-politiikan linja. Suomen on varmistettava hallituspohjasta riippumatta maito- ja naudanlihasektorin jatkuvuus, joka ei ole pois ilmastonmuutoksen vastaiselta työltä.

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 27.3.2019

]]>
14 http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272688-loysien-puheiden-on-loputtava#comments 2019 eduskuntavaalit Antti Rinne Energia- ja ilmastopolitiikka Lihavero maatalous Wed, 27 Mar 2019 09:08:57 +0000 Elsi Katainen http://elsikatainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272688-loysien-puheiden-on-loputtava
Mikä tappaa eniten? http://mikkorsnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272551-mika-tappaa-eniten <p>Terrorismia ei kuulemma kannata pelätä, Yhdysvalloissakin ilmeisesti on terrori-iskua todennäköisempää kuolla liukastumalla kylpyammeessa. Voi hyvinkin pitää paikkansa ja pelolle ei tietenkään pidä antaa valtaa, mutta miksi samaa logiikkaa ei haluta soveltaa ydinvoimaan?</p><p>Ydinvoimaonnettomuuksissa on kuollut akuuttiin säteilysairauteen 47 ihmistä koko maailmassa, kaikki Tšernobylin onnettomuudessa. Lisäksi on vaikeammin arvioitava määrä kuolemantapauksia, joissa säteily on mahdollisesti ollut ratkaiseva tekijä. Näitä on aiheutunut Tšernobylin lisäksi ainakin Three Mile Islandin onnettomuudesta vuonna 1979. Yhteensä uhreja on ehkä joitain satoja, maksimissaan joitain tuhansia. Fukushiman onnettomuudesta ei voi varmaksi sanoa, onko kuolemantapauksia ollut, koska tällä hetkellä syöpätapausten määrä on edelleen tilastovaihtelun sisällä. Toisaalta terrori-iskuissa kuoli esimerkiksi vuonna 2017 maailmanlaajuisesti 26.445 ihmistä, eli 562 kertaa enemmän kuin ydinvoimaonnettomuuksissa koko historian aikana.</p><p>Jos ydinvoimaa ei halua verrata terrorismiin, niin verrataan sitä fossiilisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi vuonna 2012 EU:n alueella pelkästään pienhiukkaspäästöt aiheuttivat yli 400.000 ennenaikaista kuolemaa &ndash; noin puolet aiheutuivat liikenteen ja puolet energiantuotannon päästöistä. Fossiilisista polttoaineista pitäisi siis hankkiutua eroon niin pian kuin mahdollista. Se taas voidaan toteuttaa vain ydinvoiman nopealla lisärakentamisella. Tuuli- ja aurinkovoima ei riitä kuin korkeintaan energiantarpeen lisääntymisen kattamiseen. Saksan esimerkki osoittaa, että hiilen korvaajaksi siitä ei ole &ndash; mutta ydinvoimasta on.</p><p>Jos jollekin pelolle ei pidä antaa valtaa, niin ydinvoiman pelolle. Jos ei usko minua, niin lisätietoa saa näistä linkeistä:</p><p><a href="https://www.theguardian.com/commentisfree/2011/mar/21/pro-nuclear-japan-fukushima">https://www.theguardian.com/commentisfree/2011/mar/21/pro-nuclear-japan-fukushima</a> <a href="https://ourworldindata.org/terrorism">https://ourworldindata.org/terrorism</a> <a href="https://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/Chernobyl-update.pdf">https://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/Chernobyl-update.pdf</a> <a href="https://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/many-europeans-still-exposed-to-air-pollution-2015/premature-deaths-attributable-to-air-pollution">https://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/many-europeans-still-exposed-to-air-pollution-2015/premature-deaths-attributable-to-air-pollution</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terrorismia ei kuulemma kannata pelätä, Yhdysvalloissakin ilmeisesti on terrori-iskua todennäköisempää kuolla liukastumalla kylpyammeessa. Voi hyvinkin pitää paikkansa ja pelolle ei tietenkään pidä antaa valtaa, mutta miksi samaa logiikkaa ei haluta soveltaa ydinvoimaan?

Ydinvoimaonnettomuuksissa on kuollut akuuttiin säteilysairauteen 47 ihmistä koko maailmassa, kaikki Tšernobylin onnettomuudessa. Lisäksi on vaikeammin arvioitava määrä kuolemantapauksia, joissa säteily on mahdollisesti ollut ratkaiseva tekijä. Näitä on aiheutunut Tšernobylin lisäksi ainakin Three Mile Islandin onnettomuudesta vuonna 1979. Yhteensä uhreja on ehkä joitain satoja, maksimissaan joitain tuhansia. Fukushiman onnettomuudesta ei voi varmaksi sanoa, onko kuolemantapauksia ollut, koska tällä hetkellä syöpätapausten määrä on edelleen tilastovaihtelun sisällä. Toisaalta terrori-iskuissa kuoli esimerkiksi vuonna 2017 maailmanlaajuisesti 26.445 ihmistä, eli 562 kertaa enemmän kuin ydinvoimaonnettomuuksissa koko historian aikana.

Jos ydinvoimaa ei halua verrata terrorismiin, niin verrataan sitä fossiilisiin polttoaineisiin. Esimerkiksi vuonna 2012 EU:n alueella pelkästään pienhiukkaspäästöt aiheuttivat yli 400.000 ennenaikaista kuolemaa – noin puolet aiheutuivat liikenteen ja puolet energiantuotannon päästöistä. Fossiilisista polttoaineista pitäisi siis hankkiutua eroon niin pian kuin mahdollista. Se taas voidaan toteuttaa vain ydinvoiman nopealla lisärakentamisella. Tuuli- ja aurinkovoima ei riitä kuin korkeintaan energiantarpeen lisääntymisen kattamiseen. Saksan esimerkki osoittaa, että hiilen korvaajaksi siitä ei ole – mutta ydinvoimasta on.

Jos jollekin pelolle ei pidä antaa valtaa, niin ydinvoiman pelolle. Jos ei usko minua, niin lisätietoa saa näistä linkeistä:

https://www.theguardian.com/commentisfree/2011/mar/21/pro-nuclear-japan-fukushima https://ourworldindata.org/terrorism https://www.who.int/ionizing_radiation/chernobyl/Chernobyl-update.pdf https://www.eea.europa.eu/media/newsreleases/many-europeans-still-exposed-to-air-pollution-2015/premature-deaths-attributable-to-air-pollution

]]>
0 http://mikkorsnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272551-mika-tappaa-eniten#comments Energia Energia- ja ilmastopolitiikka Energia- ja ilmastostrategia Ilmastonmuutos Ydinvoima Mon, 25 Mar 2019 19:23:13 +0000 Mikko Räsänen http://mikkorsnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272551-mika-tappaa-eniten
Ilmastovouhotus - mitä sen jalkoihin jää? http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272186-ilmastovouhotus-mita-sen-jalkoihin-jaa <p>Näinä aikoina ei juuri tule vastaan päivää, ettei keskusteltaisi tavalla tai toisella ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta.</p><p>Herää kuitenkin kysymys, mitä tällä ylenmääräisellä vopuhotuksella peitellään? Kun vain yhteen asiaan keskitytään, monta muuta seikkaa kun jää auttamattomasti vaille huomiota.</p><p>&nbsp;</p><p>Ensimmäisinä omaan mieleen nousevat</p><p>*vähävaraisten asema nyt ja tulevaisuudessa</p><p>*velkaantuneiden ongelmat, miten niihin puututaan</p><p>*sisäilmaongelmat ja sisäilmasairaat</p><p>*vammaiset ja vammautuneet</p><p>&nbsp;</p><p>Vähävaraisten asema ei ole hyvä, joten siihen tulee puuttua jotta eriarvoistumisen kierre katkaistaisi. Vähävaraisuus on helposti &quot;periytyvä&quot; seikka, kuten velkaantuminenkin: mikäli vanhemmilla on näitä ongelmia, siirtyvät ne helposti myös lasten arjen huoleksi.<br />Miten sitten puuttua? Siinä onkin monitahoinen kysymys. Näitä ihmisiä tulee auttaa usein eri keinoin, jotta he pääsevät sieltä suosta ylös ja pysyvät myös pois sieltä. Yksi seikka on tuoda palkat, eläkkeet ja sosiaalituet nykypäivän tasolle: menot ovat kyllä kasvaneet mutta tulot eivät juurikaan ole. Nykyisin vähävaraisilla on monesti arvonta käynnissä: ostanko tässä kuussa ruokaa vai lääkkeitä. Lisäksi viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että pienituloisilla noin puolet tuloista kuluu jo pelkästään asumisen kustannuksiin, ja se on paljon se!</p><p>&nbsp;</p><p>Velkaantuneiden ongelmat alkavat näyttää kohta samalta kuin 90 -luvulla. Jopa ihmisten asuntoja ulosmitataan ja myydään suorastaan naurettavilla hinnoilla eteenpäin, niinkin että ihmisille jää vielä velkaa ulosmitatusta kiinteistöstä. Tähän taas lienee osaltaan johdattanut se, että ulosottomiehillä on nykyisin tulospalkkio, ja toinen syy on sitten se, ettei alkuperäistä laskua aina edes tarkisteta onko se oikea tai vanhentunut - on käynyt ilmi, että sen paremmin ulosottoviranomaiset kuin perintätoimistotkaan eivät näitä aina tarkista. Onneksi Suomessa on asioihin tarttunut järjestö nimeltä Velallisten Tuki ry. Se auttaa velallisia erilaisissa ongelmissa ja neuvoo mitä asioille voi tehdä. Velkajärjestelyynkään kun kaikki eivät pääse.</p><p>&nbsp;</p><p>Sisäilmaongelmat ovat tätä päivää. Osa kaupungeista ja kunnista on reagoinut asioihin hyvin ja esim. rakentanut kokonaan uusia kouluja - korjaamalla pienissä erissä kun tämä ongelma ei häviä. Ja juuri se korjaaminen on jopa liiankin monen tahon päätös; korjataan tänä vuonna tuo ja ensi vuonna tuo ongelma. Tällainen &quot;pikkunäpräyshän&quot; ei auta. Joko kerralla enemmän tai uuden rakentaminen, siinä parhaat ratkaisut sisäilmaongelmaiseen rakennukseen!<br />Sisäilmaongelmat tuovat sairastuneelle myös lisää ongelmia: sosiaalinen elämä vähenee tai surkastuu kokonaan, tulee helposti uusia sairauksia kuten kemikaaliyliherkkyyttä, laktoosiyliherkkyyttä, sähköyliherkkyyttä ja keliakiaa. Ongelma on vakava, ja voi pilata monen ihmisen loppuelämän! Vaikka ei itse sairastuisikaan, ei asiaa kannata vähätellä. Kuten Tuula Putus on todennut: Kaikki eivät sairastu, mutta jokainen VOI sairastua.</p><p>&nbsp;</p><p>Entä mitä ongelmaa sitten on vammaisten ja vammautuneiden osalla?<br />Ihan ensimmäiseksi nostaisin esteettömyyden. Monessa kunnassa ollaan vielä lapsen kengissä tässä asiassa, vaikka jo lakiinkin on kirjattu pykälät esteettömyydestä. Joissakin paikoissa on esim. ramppi jotta pyörätuolilla pääsee rakennukseen sisään, mutta vastassa on jyrkkä kynnys tai raskas ovi, joskus jopa molemmat.<br />Vammaisten kuljetuspalvelut ovat myös hyvin monikirjoisia. Kaikille ei tätä palvelua edes suoda, eikä näillä taksiseteleillä joita osalle suodaan, voi reissata mihin tahansa. Joillekin on jopa sanottu, ettei niitä saa käyttää terveyskeskuksessa tai sairaalassa käynteihin!<br />Toki monta muutakin seikkaa on pielessä, kotihoidosta alkaen, mutta näihin kaikkiin ei yhdessä blogissa pysty perehtymään.</p><p>&nbsp;</p><p>Tässä muutamia poimintoja hyvin vakavista asioista, jotka jäävät tämänhetkisen ilmastovouhotuksen jalkoihin. Toki on hyvä pitää huolta ympäristöstään, luonnosta ja ilmastosta, mutta sen ei tule olla ainoa seikka johon keskitytään - ei edes näissä vaaleissa!</p><p>Miettikääpä siis asioita useammaltakin kantilta ja ajatelkaa ketä äänestätte. Tämän kirjoituksen takana on kyseisistä asioista (ja paljosta muusta) huolestunut ehdokas Hämeen vaalipiiristä numerolla 125. <img alt="smiley" height="23" src="http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/regular_smile.png" title="smiley" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näinä aikoina ei juuri tule vastaan päivää, ettei keskusteltaisi tavalla tai toisella ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta.

Herää kuitenkin kysymys, mitä tällä ylenmääräisellä vopuhotuksella peitellään? Kun vain yhteen asiaan keskitytään, monta muuta seikkaa kun jää auttamattomasti vaille huomiota.

 

Ensimmäisinä omaan mieleen nousevat

*vähävaraisten asema nyt ja tulevaisuudessa

*velkaantuneiden ongelmat, miten niihin puututaan

*sisäilmaongelmat ja sisäilmasairaat

*vammaiset ja vammautuneet

 

Vähävaraisten asema ei ole hyvä, joten siihen tulee puuttua jotta eriarvoistumisen kierre katkaistaisi. Vähävaraisuus on helposti "periytyvä" seikka, kuten velkaantuminenkin: mikäli vanhemmilla on näitä ongelmia, siirtyvät ne helposti myös lasten arjen huoleksi.
Miten sitten puuttua? Siinä onkin monitahoinen kysymys. Näitä ihmisiä tulee auttaa usein eri keinoin, jotta he pääsevät sieltä suosta ylös ja pysyvät myös pois sieltä. Yksi seikka on tuoda palkat, eläkkeet ja sosiaalituet nykypäivän tasolle: menot ovat kyllä kasvaneet mutta tulot eivät juurikaan ole. Nykyisin vähävaraisilla on monesti arvonta käynnissä: ostanko tässä kuussa ruokaa vai lääkkeitä. Lisäksi viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että pienituloisilla noin puolet tuloista kuluu jo pelkästään asumisen kustannuksiin, ja se on paljon se!

 

Velkaantuneiden ongelmat alkavat näyttää kohta samalta kuin 90 -luvulla. Jopa ihmisten asuntoja ulosmitataan ja myydään suorastaan naurettavilla hinnoilla eteenpäin, niinkin että ihmisille jää vielä velkaa ulosmitatusta kiinteistöstä. Tähän taas lienee osaltaan johdattanut se, että ulosottomiehillä on nykyisin tulospalkkio, ja toinen syy on sitten se, ettei alkuperäistä laskua aina edes tarkisteta onko se oikea tai vanhentunut - on käynyt ilmi, että sen paremmin ulosottoviranomaiset kuin perintätoimistotkaan eivät näitä aina tarkista. Onneksi Suomessa on asioihin tarttunut järjestö nimeltä Velallisten Tuki ry. Se auttaa velallisia erilaisissa ongelmissa ja neuvoo mitä asioille voi tehdä. Velkajärjestelyynkään kun kaikki eivät pääse.

 

Sisäilmaongelmat ovat tätä päivää. Osa kaupungeista ja kunnista on reagoinut asioihin hyvin ja esim. rakentanut kokonaan uusia kouluja - korjaamalla pienissä erissä kun tämä ongelma ei häviä. Ja juuri se korjaaminen on jopa liiankin monen tahon päätös; korjataan tänä vuonna tuo ja ensi vuonna tuo ongelma. Tällainen "pikkunäpräyshän" ei auta. Joko kerralla enemmän tai uuden rakentaminen, siinä parhaat ratkaisut sisäilmaongelmaiseen rakennukseen!
Sisäilmaongelmat tuovat sairastuneelle myös lisää ongelmia: sosiaalinen elämä vähenee tai surkastuu kokonaan, tulee helposti uusia sairauksia kuten kemikaaliyliherkkyyttä, laktoosiyliherkkyyttä, sähköyliherkkyyttä ja keliakiaa. Ongelma on vakava, ja voi pilata monen ihmisen loppuelämän! Vaikka ei itse sairastuisikaan, ei asiaa kannata vähätellä. Kuten Tuula Putus on todennut: Kaikki eivät sairastu, mutta jokainen VOI sairastua.

 

Entä mitä ongelmaa sitten on vammaisten ja vammautuneiden osalla?
Ihan ensimmäiseksi nostaisin esteettömyyden. Monessa kunnassa ollaan vielä lapsen kengissä tässä asiassa, vaikka jo lakiinkin on kirjattu pykälät esteettömyydestä. Joissakin paikoissa on esim. ramppi jotta pyörätuolilla pääsee rakennukseen sisään, mutta vastassa on jyrkkä kynnys tai raskas ovi, joskus jopa molemmat.
Vammaisten kuljetuspalvelut ovat myös hyvin monikirjoisia. Kaikille ei tätä palvelua edes suoda, eikä näillä taksiseteleillä joita osalle suodaan, voi reissata mihin tahansa. Joillekin on jopa sanottu, ettei niitä saa käyttää terveyskeskuksessa tai sairaalassa käynteihin!
Toki monta muutakin seikkaa on pielessä, kotihoidosta alkaen, mutta näihin kaikkiin ei yhdessä blogissa pysty perehtymään.

 

Tässä muutamia poimintoja hyvin vakavista asioista, jotka jäävät tämänhetkisen ilmastovouhotuksen jalkoihin. Toki on hyvä pitää huolta ympäristöstään, luonnosta ja ilmastosta, mutta sen ei tule olla ainoa seikka johon keskitytään - ei edes näissä vaaleissa!

Miettikääpä siis asioita useammaltakin kantilta ja ajatelkaa ketä äänestätte. Tämän kirjoituksen takana on kyseisistä asioista (ja paljosta muusta) huolestunut ehdokas Hämeen vaalipiiristä numerolla 125. smiley

]]>
4 http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272186-ilmastovouhotus-mita-sen-jalkoihin-jaa#comments Eduskuntavaalikampanjat Energia- ja ilmastopolitiikka Ilmastonmuutos Puheenaiheet Thu, 21 Mar 2019 11:11:10 +0000 Anita Saarinen http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272186-ilmastovouhotus-mita-sen-jalkoihin-jaa
Vaalihaa vai lihavaali http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272036-vaalihaa-vai-lihavaali <p>Lihaveroa on nyt jo eräiden vihertävän vasemmalla sijaitsevien toimesta ehdoteltu kurittamaan niitä joille ruoka ja sen hinta ovat arjessa kovin oleellisia. Itse olin lukevinani rivien välistä tarkoituksen tuottaa uusi arvolisäveron luokka, jota aletaan perimään lihasta ja lihavalmisteista.<br /><br />Se ei yllätä, että veroja ollaan korottamassa, syy löytyy aina, mutta olisihan se kerrankin kivaa, jos jotain veroa alennettaisiin, eli annettaisiin kerrankin kepin sijasta porkkanaa. Esitetään siis sellainen täysin villi ajatus, että avomaan kasvikset vapautettaisiin kokonaan arvonlisäverosta, tämä ei vaikuttaisi hirveästi verokertymään ja näiden tuotteiden ollessa sellaisia että niitä ei kannata tuoda kaukomailta, kotimaisten tuotteiden kysyntä säilyisi tai jopa kasvaisi.&nbsp;<br /><br />Avomaalla kasvatetun juureksen, kaalin tai viljan ilmastokuorma on melko pikkuruinen verrattuna kasvihuoneiden tuotoksiin. Teknisesti asia ei pitäisi olla monimutkainen, jo olemassa olevan 0% arvonlisäveron piiriin tarvitsee vain lisätä uusia tuotteita, onhan meillä vedessäkin erikseen valmistevero.&nbsp;<br /><br />Eräille aatesuuntauksille mieluisana puuhana tämä ikuinen rangaistusverojen nikkarointi ja toive, että pelkällä kepillä voitaisiin muuttaa ihmisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan, kuulostaa omiin korviini aina kadonneiden diktatuurien keinoilta.&nbsp;<br /><br />Oletettavasti tämä on toiveajattelua, kovin harvoin kotomaassamme on veroja alennettu, yleensä luotetaan siihen että hintojen nousulla ei ole negatiivisia vaikutuksia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lihaveroa on nyt jo eräiden vihertävän vasemmalla sijaitsevien toimesta ehdoteltu kurittamaan niitä joille ruoka ja sen hinta ovat arjessa kovin oleellisia. Itse olin lukevinani rivien välistä tarkoituksen tuottaa uusi arvolisäveron luokka, jota aletaan perimään lihasta ja lihavalmisteista.

Se ei yllätä, että veroja ollaan korottamassa, syy löytyy aina, mutta olisihan se kerrankin kivaa, jos jotain veroa alennettaisiin, eli annettaisiin kerrankin kepin sijasta porkkanaa. Esitetään siis sellainen täysin villi ajatus, että avomaan kasvikset vapautettaisiin kokonaan arvonlisäverosta, tämä ei vaikuttaisi hirveästi verokertymään ja näiden tuotteiden ollessa sellaisia että niitä ei kannata tuoda kaukomailta, kotimaisten tuotteiden kysyntä säilyisi tai jopa kasvaisi. 

Avomaalla kasvatetun juureksen, kaalin tai viljan ilmastokuorma on melko pikkuruinen verrattuna kasvihuoneiden tuotoksiin. Teknisesti asia ei pitäisi olla monimutkainen, jo olemassa olevan 0% arvonlisäveron piiriin tarvitsee vain lisätä uusia tuotteita, onhan meillä vedessäkin erikseen valmistevero. 

Eräille aatesuuntauksille mieluisana puuhana tämä ikuinen rangaistusverojen nikkarointi ja toive, että pelkällä kepillä voitaisiin muuttaa ihmisten käyttäytymistä toivottuun suuntaan, kuulostaa omiin korviini aina kadonneiden diktatuurien keinoilta. 

Oletettavasti tämä on toiveajattelua, kovin harvoin kotomaassamme on veroja alennettu, yleensä luotetaan siihen että hintojen nousulla ei ole negatiivisia vaikutuksia. 

]]>
4 http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272036-vaalihaa-vai-lihavaali#comments Braslialainen liha Energia- ja ilmastopolitiikka Energiaomavaraisuus Tue, 19 Mar 2019 15:00:09 +0000 Janne Tervonen http://tervoneneduskuntaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272036-vaalihaa-vai-lihavaali
Ilmastotullit käyttöön http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271474-ilmastotullit-kayttoon <p>Alla oleva kirjoitus on neljän helsinkiläisen nuoren perussuomalaisen kansanedustajaehdokkaan yhteiskannaotto helmikuulta 2019.<br /><br />---<br /><br />Ilmastotullit käyttöön!</p><p>Helsingin Perussuomalaisten nuoret kansanedustajaehdokkaat vaativat yhdessä Suomea toimiin ilmastotullien ajamiseksi Euroopan unionin jäsenenä.</p><p>Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain noin 0,1 %, mikä tarkoittaa sitä, että vaikuttavimmat päätökset ilmaston kannalta tehdään aivan muualla kuin pienessä pohjoisessa maassamme. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että erityisesti maailman suurimmat ja saastuttavimmat maat Euroopan ulkopuolellakin osallistuisivat aidosti talkoisiin. <strong>Oiva keino painostaa tähän olisi EU:n ilmastotuontitullit eniten saastuttaville maille ja niistä lähtöisin oleville saastuttaville tuotteille</strong>. Yksin Suomi ei voi määrätä tulleja, koska kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaiden sijaan EU säätää kauppaan liittyvistä asioista ja tekee kansainväliset kauppasopimukset.</p><p>&ldquo;<em>Suomi ei saa tuhota kotimaista teollisuutta ja työpaikkoja maailman kokonaispäästöjen kannalta merkityksettömällä ilmastonäpertelyllä, vaan ajaa kokonaisvaltaista muutosta ilmastopolitiikkaan kansainvälisellä tasolla</em>&ldquo;, toteavat nuoret naisehdokkaat <strong>Laura Jokela</strong> ja<strong> Marika Sorja</strong>.</p><p>Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma toteaa, että epäreilu kilpailuetu EU:n ulkopuolisille maille voidaan poistaa ilmastotullein, jotka vastaisivat suuruudeltaan vähintään tuonnin hiilijalanjäljen arvioitua päästökauppahintaa. Tämä ohjaisi kuluttajia ilmastoystävällisempiin valintoihin, kun tulli nostaisi huonompien valintojen hintaa. Ilmastotullin kohteena olevia maita se kannustaisi liittymään hillintätoimiin.</p><p>&ldquo;<em>Kun suomalainen tuotantolaitos lopettaa toimintansa kotoperäisen sääntelyn johdosta, ei kysyntä itse tuotteelle suinkaan lopu kuin seinään. Tuotanto ainoastaan siirtyy muualle. Vieläpä todennäköisesti sellaiseen maahan, jossa tehtaat saastuttavat enemmän kuin Suomessa. Maailman kokonaispäästöt siis saattavat pahimmillaan jopa kasvaa</em>&ldquo;, muistuttavat nuoret miesehdokkaat <strong>Juha Karjalainen</strong> ja<strong> Oskar Viding</strong>.</p><p>Ilmastokysymysten ajankohtaisuuden lisäksi Suomelle tarjoutuu luonnollinen tilaisuus ottaa keskustelu tulliasiasta haltuun heti eduskuntavaalien jälkeen. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja vaihtuu jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Suomen puheenjohtajakausi on 1.7. - 31.12.2019, mikä antaa hyvät lähtökohdat asian eteenpäinviemiseksi.</p><p><u>Lisätiedot:</u></p><p>Nuoret kansanedustajaehdokkaat, Helsinki:</p><p><strong>Laura Jokela</strong>, <a href="mailto:jokela.laurelia@gmail.com">jokela.laurelia@gmail.com</a><br /><strong>Juha Karjalainen</strong>, <a href="mailto:jmo.karjalainen@gmail.com">jmo.karjalainen@gmail.com</a>, 0440120022<br /><strong>Marika Sorja</strong>, <a href="mailto:marika.sorja@gmail.com">marika.sorja@gmail.com</a>, 044 9929940<br /><strong>Oskar Viding</strong>, <a href="mailto:oskar@viding.fi">oskar@viding.fi</a>, 0505670913</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Alla oleva kirjoitus on neljän helsinkiläisen nuoren perussuomalaisen kansanedustajaehdokkaan yhteiskannaotto helmikuulta 2019.

---

Ilmastotullit käyttöön!

Helsingin Perussuomalaisten nuoret kansanedustajaehdokkaat vaativat yhdessä Suomea toimiin ilmastotullien ajamiseksi Euroopan unionin jäsenenä.

Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain noin 0,1 %, mikä tarkoittaa sitä, että vaikuttavimmat päätökset ilmaston kannalta tehdään aivan muualla kuin pienessä pohjoisessa maassamme. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että erityisesti maailman suurimmat ja saastuttavimmat maat Euroopan ulkopuolellakin osallistuisivat aidosti talkoisiin. Oiva keino painostaa tähän olisi EU:n ilmastotuontitullit eniten saastuttaville maille ja niistä lähtöisin oleville saastuttaville tuotteille. Yksin Suomi ei voi määrätä tulleja, koska kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaiden sijaan EU säätää kauppaan liittyvistä asioista ja tekee kansainväliset kauppasopimukset.

Suomi ei saa tuhota kotimaista teollisuutta ja työpaikkoja maailman kokonaispäästöjen kannalta merkityksettömällä ilmastonäpertelyllä, vaan ajaa kokonaisvaltaista muutosta ilmastopolitiikkaan kansainvälisellä tasolla“, toteavat nuoret naisehdokkaat Laura Jokela ja Marika Sorja.

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma toteaa, että epäreilu kilpailuetu EU:n ulkopuolisille maille voidaan poistaa ilmastotullein, jotka vastaisivat suuruudeltaan vähintään tuonnin hiilijalanjäljen arvioitua päästökauppahintaa. Tämä ohjaisi kuluttajia ilmastoystävällisempiin valintoihin, kun tulli nostaisi huonompien valintojen hintaa. Ilmastotullin kohteena olevia maita se kannustaisi liittymään hillintätoimiin.

Kun suomalainen tuotantolaitos lopettaa toimintansa kotoperäisen sääntelyn johdosta, ei kysyntä itse tuotteelle suinkaan lopu kuin seinään. Tuotanto ainoastaan siirtyy muualle. Vieläpä todennäköisesti sellaiseen maahan, jossa tehtaat saastuttavat enemmän kuin Suomessa. Maailman kokonaispäästöt siis saattavat pahimmillaan jopa kasvaa“, muistuttavat nuoret miesehdokkaat Juha Karjalainen ja Oskar Viding.

Ilmastokysymysten ajankohtaisuuden lisäksi Suomelle tarjoutuu luonnollinen tilaisuus ottaa keskustelu tulliasiasta haltuun heti eduskuntavaalien jälkeen. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja vaihtuu jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Suomen puheenjohtajakausi on 1.7. - 31.12.2019, mikä antaa hyvät lähtökohdat asian eteenpäinviemiseksi.

Lisätiedot:

Nuoret kansanedustajaehdokkaat, Helsinki:

Laura Jokela, jokela.laurelia@gmail.com
Juha Karjalainen, jmo.karjalainen@gmail.com, 0440120022
Marika Sorja, marika.sorja@gmail.com, 044 9929940
Oskar Viding, oskar@viding.fi, 0505670913

]]>
4 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271474-ilmastotullit-kayttoon#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Energia- ja ympäristöpolitiikka EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Ilmastonmuutos Kiina Thu, 14 Mar 2019 04:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271474-ilmastotullit-kayttoon
Ilmastonmuutos voi ajaa ihmiskunnan umpikujaan http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271274-ilmastonmuutos-voi-ajaa-ihmiskunnan-umpikujaan <p>&nbsp;</p><p>Noin 97% tutkijoista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on totta ja se pitää ottaa vakavasti. Itse olen luonnollisesti samaa mieltä tutkijoiden enemmistön&nbsp;kanssa ja suhtaudun ilmastonmuutokseen mitä suurimmalla vakavuudella. Ilmastonmuutosta pidetään tulevaisuuden uhkana, mutta todellisuudessa se on jo&nbsp;käynnissä ja aiheuttaa jo nyt useita merkittäviä ongelmia. Suomessakin edellinen kesä oli poikkeuksellinen helleaaltoineen ja se aiheutti ongelmia mm. maataloudelle huonojen satojen muodossa.</p><p>Globaalisti ongelmia voidaan jo nähdä. Kuumina kesinä koralliriutoista on kuollut jopa useita kymmeniä prosentteja. Tämä on ongelma siksi, että noin 25% merien kalalajeista on riippuvaisia koralliriutoista ja jos ne tuhoutuvat ilmastonmuutoksen aiheuttaman merien lämpenemisen takia, tuhoutuvat myös koralliriutoista riippuvaiset kalalajit. Johtaako tilanne pahimmillaan jopa meriekosysteemin romahtamiseen, näin voi hyvinkin käydä.</p><p>Afrikassa voimme jo nähdä joidenkin järvien kutistuneen ja tästä seuraa ongelmia paikalliselle väestölle, joka joutuu pahimmillaan lähtemään pakolaisiksi, kun vettä ei enää ole.</p><p>Suurin uhka, jonka ilmastonmuutos aiheuttaa, on sen vaikutus ihmiskunnan ja planeetan tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä ja sitä ei voida enää pysäyttää. Ilmastonmuutosta aiheuttavista aineista tiedämme, että niiden lämmittävä vaikutus on suurimmillaan vasta noin vuosikymmen sen jälkeen, kun ne ovat vapautuneet ilmakehään ja niiden vaikutus ilmakehässä jatkuu tuhansia vuosia.</p><p>Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, sen jatkuminen voi johtaa ihmiskunnan tuhoutumiseen. Pahimmissa skenaarioissa suuret alueet maapallosta lämpenevät niin paljon, että niissä ei ole yksinkertaisesti ihmisen mahdollista elää. Samaan aikaan sään ääri-ilmiöt tekevät viljelystä lähes mahdotonta ja ruokaa ei saada tuotettua. Hallitsemattoman ilmastonmuutoksen tuhoama maapallo ei kykene elättämään kuin joitain satojamiljoonia ihmisiä.</p><p>Jotkut sanovat, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Todellisuudessa siinä ei voita kukaan. Emme me oikeasti tiedä, mitä ilmastonmuutos Suomelle aiheuttaa. Jotkut olettavat, että tänne tulee Keski-Euroopan ilmasto ja hyötyisimme tästä monin tavoin. Todellisuudessa asia ei ole näin, sillä vaikka ilmasto muuttuu, ei päivän pituus muutu miksikään ja jos täällä onkin yhtäkkiä useita asteita nykyistä kuumempaa, ei ole mitenkään varmaa, että tästä on mitään etua Suomelle.</p><p>Pahimmillaan voi käydä niin, että satotasot huononevat nykyisestä ja muut ongelmat räjähtävät käsiin myös Suomessa. Mitään varmaa tietoa siitä, millainen ilmasto Suomessa tulee olemaan ei ole. Jos aurinko paistaa 20 tuntia päivässä ja on useita asteita nykyistä kuumempi, voi olla, että täällä ei kasva kunnolla mikään.</p><p>Ilmastonmuutokseen tulee suhtautua vakavasti ja sen torjumiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Suomen tasolla tulee vähentää energian kulutusta asumisen ja autoilun päästöjä vähentämällä. Myös uusiutuviin energiamuotoihin tulee panostaa. Lisäksi teknologiseen kehitykseen tulee panostaa mahdollisimman paljon.</p><p>Maailmanlaajuisesti tarvitaan myös toimia. Järkevin ja kenties ainoa toimiva tapa on pyrkiä solmimaan kaikkia maailman maita koskevia sopimuksia, joiden avulla päästöjä voidaan leikata globaalisti. Paras paikka tehdä näitä sopimuksia on YK.</p><p>Vaikka aina on olemassa se mahdollisuus, että ilmastonmuutos ei olekaan niin suuri uhka ihmiskunnalle, kuin sen on tällä hetkellä arvioitu olevan, ei tämän kortin varaan voida laskea mitään. Meidän tulee toimia varovaisuutta noudattaen ja tieteen enemmistön näkemys tulee ottaa totuutena ja toiminnan lähtökohdaksi. Ihmiskunnan elämäntapa on joka tapauksessa&nbsp;planeettamme kantokyvyn kannalta kestämätön ja ympäristön tilaa parantavia toimia tarvitaan väistämättä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Noin 97% tutkijoista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on totta ja se pitää ottaa vakavasti. Itse olen luonnollisesti samaa mieltä tutkijoiden enemmistön kanssa ja suhtaudun ilmastonmuutokseen mitä suurimmalla vakavuudella. Ilmastonmuutosta pidetään tulevaisuuden uhkana, mutta todellisuudessa se on jo käynnissä ja aiheuttaa jo nyt useita merkittäviä ongelmia. Suomessakin edellinen kesä oli poikkeuksellinen helleaaltoineen ja se aiheutti ongelmia mm. maataloudelle huonojen satojen muodossa.

Globaalisti ongelmia voidaan jo nähdä. Kuumina kesinä koralliriutoista on kuollut jopa useita kymmeniä prosentteja. Tämä on ongelma siksi, että noin 25% merien kalalajeista on riippuvaisia koralliriutoista ja jos ne tuhoutuvat ilmastonmuutoksen aiheuttaman merien lämpenemisen takia, tuhoutuvat myös koralliriutoista riippuvaiset kalalajit. Johtaako tilanne pahimmillaan jopa meriekosysteemin romahtamiseen, näin voi hyvinkin käydä.

Afrikassa voimme jo nähdä joidenkin järvien kutistuneen ja tästä seuraa ongelmia paikalliselle väestölle, joka joutuu pahimmillaan lähtemään pakolaisiksi, kun vettä ei enää ole.

Suurin uhka, jonka ilmastonmuutos aiheuttaa, on sen vaikutus ihmiskunnan ja planeetan tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos uhkaa riistäytyä käsistä ja sitä ei voida enää pysäyttää. Ilmastonmuutosta aiheuttavista aineista tiedämme, että niiden lämmittävä vaikutus on suurimmillaan vasta noin vuosikymmen sen jälkeen, kun ne ovat vapautuneet ilmakehään ja niiden vaikutus ilmakehässä jatkuu tuhansia vuosia.

Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, sen jatkuminen voi johtaa ihmiskunnan tuhoutumiseen. Pahimmissa skenaarioissa suuret alueet maapallosta lämpenevät niin paljon, että niissä ei ole yksinkertaisesti ihmisen mahdollista elää. Samaan aikaan sään ääri-ilmiöt tekevät viljelystä lähes mahdotonta ja ruokaa ei saada tuotettua. Hallitsemattoman ilmastonmuutoksen tuhoama maapallo ei kykene elättämään kuin joitain satojamiljoonia ihmisiä.

Jotkut sanovat, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin. Todellisuudessa siinä ei voita kukaan. Emme me oikeasti tiedä, mitä ilmastonmuutos Suomelle aiheuttaa. Jotkut olettavat, että tänne tulee Keski-Euroopan ilmasto ja hyötyisimme tästä monin tavoin. Todellisuudessa asia ei ole näin, sillä vaikka ilmasto muuttuu, ei päivän pituus muutu miksikään ja jos täällä onkin yhtäkkiä useita asteita nykyistä kuumempaa, ei ole mitenkään varmaa, että tästä on mitään etua Suomelle.

Pahimmillaan voi käydä niin, että satotasot huononevat nykyisestä ja muut ongelmat räjähtävät käsiin myös Suomessa. Mitään varmaa tietoa siitä, millainen ilmasto Suomessa tulee olemaan ei ole. Jos aurinko paistaa 20 tuntia päivässä ja on useita asteita nykyistä kuumempi, voi olla, että täällä ei kasva kunnolla mikään.

Ilmastonmuutokseen tulee suhtautua vakavasti ja sen torjumiseksi tulee tehdä kaikki voitava. Suomen tasolla tulee vähentää energian kulutusta asumisen ja autoilun päästöjä vähentämällä. Myös uusiutuviin energiamuotoihin tulee panostaa. Lisäksi teknologiseen kehitykseen tulee panostaa mahdollisimman paljon.

Maailmanlaajuisesti tarvitaan myös toimia. Järkevin ja kenties ainoa toimiva tapa on pyrkiä solmimaan kaikkia maailman maita koskevia sopimuksia, joiden avulla päästöjä voidaan leikata globaalisti. Paras paikka tehdä näitä sopimuksia on YK.

Vaikka aina on olemassa se mahdollisuus, että ilmastonmuutos ei olekaan niin suuri uhka ihmiskunnalle, kuin sen on tällä hetkellä arvioitu olevan, ei tämän kortin varaan voida laskea mitään. Meidän tulee toimia varovaisuutta noudattaen ja tieteen enemmistön näkemys tulee ottaa totuutena ja toiminnan lähtökohdaksi. Ihmiskunnan elämäntapa on joka tapauksessa planeettamme kantokyvyn kannalta kestämätön ja ympäristön tilaa parantavia toimia tarvitaan väistämättä.

]]>
0 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271274-ilmastonmuutos-voi-ajaa-ihmiskunnan-umpikujaan#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Ihmiskunnan tulevaisuus Kestävä kehitys Sun, 10 Mar 2019 16:46:14 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271274-ilmastonmuutos-voi-ajaa-ihmiskunnan-umpikujaan
Energia sekoilua suomalaisittain http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270829-energia-sekoilua-suomalaisittain <p>Kun tiedetään että ongelmat pitää ratkaista niiden syntysijoilla, niin tulee vaan mieleen Suomen poliitikkojen järjetön yritys ratkaista maailman ongelmat Suomessa meidän tappioiksi, eikä mikään korjaannu paremmaksi ja suomalaiset kärsivät suunnattomia tappioita hölmöläisen hommista. Ei Suomen lopettaminen/alas ajo paranna tilannetta Intiassa tai Kiinassa, eikä muuallakaan. Voidaan ihan hyvin ajaa suomalaiset takaisin aikaan ennen itsenäisyyttä, ei olisi autoja, eikä mitään mikä saastuttaa ympäristöä, - mitä hyötyä tulisi, - ei mitään, tyhjän takia kaikki ja tuloksena pelkkiä tappioita niin ympäristöön kuin terveyteen ja yhteiskunnan kehitykseen.&nbsp;&quot;Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla&quot;,&nbsp;virheet&nbsp;realisoituvat ennen vaaleja&nbsp;kiihtyvällä tahdilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;22 maailman 30 saastuneimmasta kaupungista on Intiassa&quot;</p><p><a href="https://edition.cnn.com/2019/03/04/health/most-polluted-cities-india-china-intl/index.html?no-st=1551791064" target="_blank">https://edition.cnn.com/2019/03/04/health/most-polluted-cities-india-china-intl/index.html?no-st=1551791064</a></p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Satelliittimittauksia ilmansaasteista tehty suomalaisvoimin jo 13 vuoden ajan&quot;,&nbsp;mutta ei näistä media mitään johtopäätöksiä uutisoi, ollaan vaan hiljaa ja parannetaan maailmaa, lopetetaan maailman kehittynein CHP hiilivoimala ja siirrytään polttamaan puuta.. Voi helvetti mitä hölmöilyä, puut on muualta Euroopasta jo kaadettu eikä uusia puita ole istutettu takaisin, ja nyt tehtäisiin samat virheet Suomen metsille, energiaksi vaan tukit ja risut, niin voidaan pelastaa maailma.&nbsp;Ydinvoiman hyväksyttävyyden edistämiseen ei monikaan poliitikko pistä tikkua ristiin, unelmoidaan tuuli- ja aurinkovoima ratkaisusta, hinta on sivuseikka, unelma on kaunis mutta se ei riitä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/426785029?fbclid=IwAR2HjTBgaB8wGgFd5Xt92GKRRRaovpbpAaPtLZOLKYgumZ7uxifEZbyjbv8" target="_blank">https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/426785029?fbclid=IwAR2HjTBgaB8wGgFd5Xt92GKRRRaovpbpAaPtLZOLKYgumZ7uxifEZbyjbv8</a></p><p>&nbsp;</p><p>No, muuallakin on tähän hölmöilyyn jo reagoitu, puuta ei saa tuhlata teollisissa polttolaitoksissa:​</p><p>​​EU haastettiin oikeuteen puun polttoa tukevasta politiikasta &ndash; &quot;Uusia puita ei välittömästi ja taianomaisesti ilmesty samaan paikkaan&quot;</p><p>Pitäisi muistaa että sentin vahvuinen humuskerros kasvaa 300 vuodessa, joku tolkku pitäisi olla turpeen poltossakin. Turve on maanparannusaine, kasvuturvetta käyttävät kasvihuoneet ym. - ei maailman ilmasto parane turvetta polttamalla.</p><p><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/eu-haastettiin-oikeuteen-puun-polttoa-tukevasta-politiikasta-uusia-puita-ei-valittomasti-ja-taianomaisesti-ilmesty-samaan-paikkaan-6760113?fbclid=IwAR0xlufwBhIjSeSTrMGaD5uAOiQghy1lFLTBXTiNF6n-QJWncKKPIHZ_dPY" title="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/eu-haastettiin-oikeuteen-puun-polttoa-tukevasta-politiikasta-uusia-puita-ei-valittomasti-ja-taianomaisesti-ilmesty-samaan-paikkaan-6760113?fbclid=IwAR0xlufwBhIjSeSTrMGaD5uAOiQghy1lFLTBXTiNF6n-QJWncKKPIHZ_dPY">https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/eu-haastettiin-oikeuteen-...</a></p><p>Suomessa metsä on arvokas kansallisomaisuus jota ei meillä ole varaa hävittää, tuulivoimalat ovat jo metsän hävityksessä oman osansa näyttäneet, sitä ei uusilla vielä suuremmilla töppäyksillä voi parantaa.</p><p>&nbsp;</p><p>​Opettavia esimerkkejä on Saksan energiamuutoksen epäonnistumisesta, myös&nbsp;Englannissa Margaret Thatcher järjesti &quot;hiilisodan&quot; jo 1980 luvulla kaivosmiesten lakkoilua ja määräävää asemaa vastaan, tarkoitus oli suunnata investoinnit ydinvoimaan. Ilmaston katastrofaalinen lämpeneminen ihmisten aiheuttamana oli poliittisena syynä jo silloin. Ensin täytettiin hiilellä varmuusvarastot yli puolen vuoden tarvetta varten ja 1984 irtisanottiin yli 20000 kaivostyöläistä.</p><p>Tappioita tuli, mutta &quot;rautarouva&quot; ajoi suunnitelmansa läpi. Nykyään Britannia on energiassa tuontiriippuvainen ja eroaa EU:sta. Tammikuussa 2018 Britanniassa oli jäljellä kahdeksan kivihiilivoimalaa, tarkoitus on sulkea kaikki ja rakentaa lisää ydinenergiaa. Ydinvoima tekniikka kehittyy eikä Suomella ole mitään syytä sitä vastustaa, parempaan pitäisi aina kannustaa ja hitaasti mutta varmasti ydinvoimaan muuallakin siirrytään.</p><p>&quot;Tammikuussa 2019 maailmassa tuotettiin sähköä 454 ydinreaktorilla 30 eri maassa. Niiden teho oli yhteensä 400 285 megawattia.​&quot;&nbsp; ​https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun tiedetään että ongelmat pitää ratkaista niiden syntysijoilla, niin tulee vaan mieleen Suomen poliitikkojen järjetön yritys ratkaista maailman ongelmat Suomessa meidän tappioiksi, eikä mikään korjaannu paremmaksi ja suomalaiset kärsivät suunnattomia tappioita hölmöläisen hommista. Ei Suomen lopettaminen/alas ajo paranna tilannetta Intiassa tai Kiinassa, eikä muuallakaan. Voidaan ihan hyvin ajaa suomalaiset takaisin aikaan ennen itsenäisyyttä, ei olisi autoja, eikä mitään mikä saastuttaa ympäristöä, - mitä hyötyä tulisi, - ei mitään, tyhjän takia kaikki ja tuloksena pelkkiä tappioita niin ympäristöön kuin terveyteen ja yhteiskunnan kehitykseen. "Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla", virheet realisoituvat ennen vaaleja kiihtyvällä tahdilla.

 

"22 maailman 30 saastuneimmasta kaupungista on Intiassa"

https://edition.cnn.com/2019/03/04/health/most-polluted-cities-india-china-intl/index.html?no-st=1551791064

 

"Satelliittimittauksia ilmansaasteista tehty suomalaisvoimin jo 13 vuoden ajan", mutta ei näistä media mitään johtopäätöksiä uutisoi, ollaan vaan hiljaa ja parannetaan maailmaa, lopetetaan maailman kehittynein CHP hiilivoimala ja siirrytään polttamaan puuta.. Voi helvetti mitä hölmöilyä, puut on muualta Euroopasta jo kaadettu eikä uusia puita ole istutettu takaisin, ja nyt tehtäisiin samat virheet Suomen metsille, energiaksi vaan tukit ja risut, niin voidaan pelastaa maailma. Ydinvoiman hyväksyttävyyden edistämiseen ei monikaan poliitikko pistä tikkua ristiin, unelmoidaan tuuli- ja aurinkovoima ratkaisusta, hinta on sivuseikka, unelma on kaunis mutta se ei riitä.

 

https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/426785029?fbclid=IwAR2HjTBgaB8wGgFd5Xt92GKRRRaovpbpAaPtLZOLKYgumZ7uxifEZbyjbv8

 

No, muuallakin on tähän hölmöilyyn jo reagoitu, puuta ei saa tuhlata teollisissa polttolaitoksissa:​

​​EU haastettiin oikeuteen puun polttoa tukevasta politiikasta – "Uusia puita ei välittömästi ja taianomaisesti ilmesty samaan paikkaan"

Pitäisi muistaa että sentin vahvuinen humuskerros kasvaa 300 vuodessa, joku tolkku pitäisi olla turpeen poltossakin. Turve on maanparannusaine, kasvuturvetta käyttävät kasvihuoneet ym. - ei maailman ilmasto parane turvetta polttamalla.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/eu-haastettiin-oikeuteen-puun-polttoa-tukevasta-politiikasta-uusia-puita-ei-valittomasti-ja-taianomaisesti-ilmesty-samaan-paikkaan-6760113?fbclid=IwAR0xlufwBhIjSeSTrMGaD5uAOiQghy1lFLTBXTiNF6n-QJWncKKPIHZ_dPY

Suomessa metsä on arvokas kansallisomaisuus jota ei meillä ole varaa hävittää, tuulivoimalat ovat jo metsän hävityksessä oman osansa näyttäneet, sitä ei uusilla vielä suuremmilla töppäyksillä voi parantaa.

 

​Opettavia esimerkkejä on Saksan energiamuutoksen epäonnistumisesta, myös Englannissa Margaret Thatcher järjesti "hiilisodan" jo 1980 luvulla kaivosmiesten lakkoilua ja määräävää asemaa vastaan, tarkoitus oli suunnata investoinnit ydinvoimaan. Ilmaston katastrofaalinen lämpeneminen ihmisten aiheuttamana oli poliittisena syynä jo silloin. Ensin täytettiin hiilellä varmuusvarastot yli puolen vuoden tarvetta varten ja 1984 irtisanottiin yli 20000 kaivostyöläistä.

Tappioita tuli, mutta "rautarouva" ajoi suunnitelmansa läpi. Nykyään Britannia on energiassa tuontiriippuvainen ja eroaa EU:sta. Tammikuussa 2018 Britanniassa oli jäljellä kahdeksan kivihiilivoimalaa, tarkoitus on sulkea kaikki ja rakentaa lisää ydinenergiaa. Ydinvoima tekniikka kehittyy eikä Suomella ole mitään syytä sitä vastustaa, parempaan pitäisi aina kannustaa ja hitaasti mutta varmasti ydinvoimaan muuallakin siirrytään.

"Tammikuussa 2019 maailmassa tuotettiin sähköä 454 ydinreaktorilla 30 eri maassa. Niiden teho oli yhteensä 400 285 megawattia.​"  ​https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima

]]>
61 http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270829-energia-sekoilua-suomalaisittain#comments Energia- ja ilmastopolitiikka Hölmöily Maailmanparannus Tue, 05 Mar 2019 16:18:41 +0000 Hannu Aro http://hannuaro1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270829-energia-sekoilua-suomalaisittain