Tieliikenne http://uskottavaavaitotta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/161592/all Tue, 13 Feb 2018 16:35:48 +0200 fi Teiden terrorismi http://jarvelainenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250897-teiden-terrorismi <p>Olen ajellut useita vuosia viikottain Helsingin ja Pohjois-Savon väliä. Tunnen jokaisen vitostien mutkan.</p><p>Tiellä liikkuessa tulee tehtyä havaintoja maailman muutoksista. Viime vuosina ilahduttava asia on ollut rekkaliikenteen kasvu. Tavara liikkuu, talous elpyy.</p><p>Puikoissa istuu hienoja tyyppejä raskaassa ammatissa hyvinvointimme eteen uurastaen.</p><p>Autot ovat kehittyneet, niin rekat kuin henkilöautotkin. Hyvä asia sekin.</p><p>Mutta samalla: myös kielteiset ilmiöt ovat vahvistuneet.</p><p>Vaaralliset ohitukset ovat lisääntyneet. Autojen parantuessa usko niihin on tullut epäkriittisemmäksi. Vaaratilanteita on enemmän kuin aikaisemmin. Kiirettä tuntuu pitävän. Jos ajat 10 kilometrin ylinopeutta, voitat muutaman minuutin tunnissa ja jo kymmeniä useissa. Kannattiko, jos ajat jonkun hengiltä?</p><p>Turvavälit, tilannenopeus, liikenteen vaarantaminen ja muiden tiellä liikkujen kanssa tehtävä yhteistyö ovat käyneet osalle autoilijoista vieraiksi käsitteiksi.</p><p>Näin on valitettavasti myös ammattiautoilijoiden kohdalla. Vaikka suuri osa heistä on edelleen hienoja teiden ritareita, useampi kuin harva poikkeus tai yksittäistapaus on pikemminkin teiden gansteri. On syntynyt teiden terroria, jota harjoittavat myös ammattiautoilijat.</p><p>Rekkojen keskinopeus näyttää olevan melko säännönmukaisesti 90 km/h. Jos ajat 80 km/h, perässäsi istuu pomminvarmasti Suurautoilija ja Koko Euroopan Teiden Omistaja , jonka rajoitus on kyllä kyseessä oleva vauhti, mutta joka väläyttelee valoja, soitattaa torvea ja painaa ohi.</p><p>Ajelin viime yönä Helsingistä Lapinlahdelle. Vitostie oli peilijäänä. Pyrytti. Näkyvyys oli muutamia metrejä. Kunnossa olevan hyvärenkaisen auton ote tiehen alkoi heiketä 60-70 km/h -vauhdissa. Valolla sokaistiin edestä ja takaa, jälkimmäisestä suunnasta ammattimiesten toimesta. Lisäksi torvikonsertti oli maailmanluokkaa ja olisi kelvannut Donald Trumpin virkaanastujaisiin sekä äänen, musiikinlaadun että ajatusmaailman puolesta.</p><p>Asialla eivät olleet venäläiset ja virolaiset vaan suomalaiset.</p><p>P-paikoille väistettiin, ohituskaistoilla hiljennettiin, sivuteille poikettiin, jotta tämä maailmanlopun karavaani ajaisi mahdollisimman lujaa kohti jos ei omaa niin ainakin sivullisten kuolemaa.</p><p>Pahin tilanne oli seuraava. Näkyvyys muutamia metrejä, pyry, jäätie, edestä tulevien autojen valot sokaisevat. Takana teiden gansteri 15 metrin päässä tilanteessa, jossa jarrutusmatka on noin 100 metriä reaktion jälkeen. Tämän gansterin takaa toinen lähtee pitkään ohitukseen. Siitä heti peräåän takamustasi rakastava rahtari torvet soiden ja kolme rinnakkain tilanteessa kohti autuuttansa.</p><p>Ei siinä kauhussa oikein muuta tule mieleen kuin kysymys, ovatko työnantajakulut niin kovat, että parempi palkata rahtari Korkeasaaren gorillatarhasta. Vai onko asenne Kikyyn niin avara, että muutaman minuutin voitto sadalla kilometrillä on päätetty lahjoittaa ministeri Bernerin pumpuliuneksi?</p><p>Surullista sanoa, mutta varokaa rekkoja! Alalla ei taida ammattietiikka olla kunnossa.</p><p>Aina voi todeta, että ei pidä lähteä risalla liikenteeseen eikä jos ei osaa. Että ei pidä saada sydänkohtausta suojatiellä, jotta kukaan ei aja päältäsi.</p><p>Ei pidä lähteä myöskään risalla päällä ammattiin ja kuvitella, että kaahailu, toisten häirintä ja nopea tulos on muka osaamista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen ajellut useita vuosia viikottain Helsingin ja Pohjois-Savon väliä. Tunnen jokaisen vitostien mutkan.

Tiellä liikkuessa tulee tehtyä havaintoja maailman muutoksista. Viime vuosina ilahduttava asia on ollut rekkaliikenteen kasvu. Tavara liikkuu, talous elpyy.

Puikoissa istuu hienoja tyyppejä raskaassa ammatissa hyvinvointimme eteen uurastaen.

Autot ovat kehittyneet, niin rekat kuin henkilöautotkin. Hyvä asia sekin.

Mutta samalla: myös kielteiset ilmiöt ovat vahvistuneet.

Vaaralliset ohitukset ovat lisääntyneet. Autojen parantuessa usko niihin on tullut epäkriittisemmäksi. Vaaratilanteita on enemmän kuin aikaisemmin. Kiirettä tuntuu pitävän. Jos ajat 10 kilometrin ylinopeutta, voitat muutaman minuutin tunnissa ja jo kymmeniä useissa. Kannattiko, jos ajat jonkun hengiltä?

Turvavälit, tilannenopeus, liikenteen vaarantaminen ja muiden tiellä liikkujen kanssa tehtävä yhteistyö ovat käyneet osalle autoilijoista vieraiksi käsitteiksi.

Näin on valitettavasti myös ammattiautoilijoiden kohdalla. Vaikka suuri osa heistä on edelleen hienoja teiden ritareita, useampi kuin harva poikkeus tai yksittäistapaus on pikemminkin teiden gansteri. On syntynyt teiden terroria, jota harjoittavat myös ammattiautoilijat.

Rekkojen keskinopeus näyttää olevan melko säännönmukaisesti 90 km/h. Jos ajat 80 km/h, perässäsi istuu pomminvarmasti Suurautoilija ja Koko Euroopan Teiden Omistaja , jonka rajoitus on kyllä kyseessä oleva vauhti, mutta joka väläyttelee valoja, soitattaa torvea ja painaa ohi.

Ajelin viime yönä Helsingistä Lapinlahdelle. Vitostie oli peilijäänä. Pyrytti. Näkyvyys oli muutamia metrejä. Kunnossa olevan hyvärenkaisen auton ote tiehen alkoi heiketä 60-70 km/h -vauhdissa. Valolla sokaistiin edestä ja takaa, jälkimmäisestä suunnasta ammattimiesten toimesta. Lisäksi torvikonsertti oli maailmanluokkaa ja olisi kelvannut Donald Trumpin virkaanastujaisiin sekä äänen, musiikinlaadun että ajatusmaailman puolesta.

Asialla eivät olleet venäläiset ja virolaiset vaan suomalaiset.

P-paikoille väistettiin, ohituskaistoilla hiljennettiin, sivuteille poikettiin, jotta tämä maailmanlopun karavaani ajaisi mahdollisimman lujaa kohti jos ei omaa niin ainakin sivullisten kuolemaa.

Pahin tilanne oli seuraava. Näkyvyys muutamia metrejä, pyry, jäätie, edestä tulevien autojen valot sokaisevat. Takana teiden gansteri 15 metrin päässä tilanteessa, jossa jarrutusmatka on noin 100 metriä reaktion jälkeen. Tämän gansterin takaa toinen lähtee pitkään ohitukseen. Siitä heti peräåän takamustasi rakastava rahtari torvet soiden ja kolme rinnakkain tilanteessa kohti autuuttansa.

Ei siinä kauhussa oikein muuta tule mieleen kuin kysymys, ovatko työnantajakulut niin kovat, että parempi palkata rahtari Korkeasaaren gorillatarhasta. Vai onko asenne Kikyyn niin avara, että muutaman minuutin voitto sadalla kilometrillä on päätetty lahjoittaa ministeri Bernerin pumpuliuneksi?

Surullista sanoa, mutta varokaa rekkoja! Alalla ei taida ammattietiikka olla kunnossa.

Aina voi todeta, että ei pidä lähteä risalla liikenteeseen eikä jos ei osaa. Että ei pidä saada sydänkohtausta suojatiellä, jotta kukaan ei aja päältäsi.

Ei pidä lähteä myöskään risalla päällä ammattiin ja kuvitella, että kaahailu, toisten häirintä ja nopea tulos on muka osaamista.

 

]]>
27 http://jarvelainenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250897-teiden-terrorismi#comments Autoilijan ammattietiikka Rekat Tieliikenne Tue, 13 Feb 2018 14:35:48 +0000 P Jarvelainen http://jarvelainenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250897-teiden-terrorismi
Aja millä ajat http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248579-aja-milla-ajat <p>Ennakkotietojen mukaan viime vuonna myytiin hieman vajaa 120000 uutta henkilöautoa. Määrä on jotakuinkin sama kuin edellisvuonna. Näillä myyntimäärillä ei autokantamme uudistu vaan päinvastoin sen keski-ikä kasvaa nykyisestä noin 12 vuodesta.</p><p>Miksi autokantamme sitten pitäisi uudistua? Ainakin sen takia, että jos haluamme päästä ilmastopoliittisiin tavoitteisiimme, joka tarkoittaa 300000 kaasu- tai sähköautoa liikenteessä 2020-luvulla, niin myyntimäärät pitäisi olla 150000 auton vuosiluokkaa. Tavoitteet on epärealistisia. Muutos, jos se tapahtuu, niin ei tapahdu näin nopeasti. Tälle vuodelle otettiin käyttöön romutuspalkkio, mutta aiemmin kokemuksen mukaan se ei ole johtanut kuin muutaman tuhannen vanhan auton vaihtumiseen uuteen.</p><p>Tilanne junnaa siis paikallaan. Auton hankinta-, ylläpito- ja käyttökulut ovat Suomessa tuloihin nähden liian korkeat. Tähän on syynä kova verotus. Vaikka meillä on pitkät etäisyydet niin auto nähdään valtion toimesta ylellisyysvälineenä. Muuhun johtopäätökseen ei oikein voi tulla.</p><p>Tieliikenteen verotuotot on 7-8 mrd. vuodessa ja takaisin niistä sijoitetaan 1-2 mrd. Autoilija on siis yhteiskunnan verokertymää lisäävä yksikkö. Näin on aina ollut ja näin näyttää tulevaisuudessakin olevan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennakkotietojen mukaan viime vuonna myytiin hieman vajaa 120000 uutta henkilöautoa. Määrä on jotakuinkin sama kuin edellisvuonna. Näillä myyntimäärillä ei autokantamme uudistu vaan päinvastoin sen keski-ikä kasvaa nykyisestä noin 12 vuodesta.

Miksi autokantamme sitten pitäisi uudistua? Ainakin sen takia, että jos haluamme päästä ilmastopoliittisiin tavoitteisiimme, joka tarkoittaa 300000 kaasu- tai sähköautoa liikenteessä 2020-luvulla, niin myyntimäärät pitäisi olla 150000 auton vuosiluokkaa. Tavoitteet on epärealistisia. Muutos, jos se tapahtuu, niin ei tapahdu näin nopeasti. Tälle vuodelle otettiin käyttöön romutuspalkkio, mutta aiemmin kokemuksen mukaan se ei ole johtanut kuin muutaman tuhannen vanhan auton vaihtumiseen uuteen.

Tilanne junnaa siis paikallaan. Auton hankinta-, ylläpito- ja käyttökulut ovat Suomessa tuloihin nähden liian korkeat. Tähän on syynä kova verotus. Vaikka meillä on pitkät etäisyydet niin auto nähdään valtion toimesta ylellisyysvälineenä. Muuhun johtopäätökseen ei oikein voi tulla.

Tieliikenteen verotuotot on 7-8 mrd. vuodessa ja takaisin niistä sijoitetaan 1-2 mrd. Autoilija on siis yhteiskunnan verokertymää lisäävä yksikkö. Näin on aina ollut ja näin näyttää tulevaisuudessakin olevan.

]]>
5 http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248579-aja-milla-ajat#comments Auto Tieliikenne Thu, 04 Jan 2018 04:23:31 +0000 Jarmo Nahkamäki http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248579-aja-milla-ajat
Lopulta jäljelle jää vain aito kulutusvero http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229797-lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito-kulutusvero <p>Liikenneministeri <strong>Anne Berner</strong> on nyt julkaissut <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/in-kilometriverotus-on-suurempi.html">ennenkuulumattoman</a> kulutukseen ja sen haittajälkeen perustuvan <em>liikennekäyttäytymisveron</em> eli &rdquo;maksat siitä mitä käytät, kulutat ja jätät jälkeä ympäristöön ja tiestöön eli väylästöön&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip; <em>kansalainen Erkki ajaa pienellä hybridillään vähän ja lataakin autoaan vesi- ja tuulisähköllä &ndash; ei edes käytä nastoja talvella, vaan kitkarenkaita &ndash; näin Erkki maksaa hyvin vähän kulutusveroaan, kun ei juuri jälkeäkään jätä &hellip; </em></p><p><em>&nbsp;&hellip; kansalainen Liisa taas Ilomantsissa ajaa vanhalla ja kolariturvallisella miesvainaan Volvolla, joka kuluttaa paljon &ndash; talvellakin nastat ovat tarpeen, sillä jäiseen sivutiehen ei kitkarengas juuri pure. Kauppaan on Liisalla pitkä matka puhumattakaan apteekista, joka on jo 80 kilometrin</em>|0 <em>päässä &ndash; näin kulutetaan ja Liisa maksaa kulutusveroa niin että eläkkeessä vinkuu </em>&hellip; ]</p><p>&hellip;</p><p>|0 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopulta meille jää vain todellinen haittajälkeen projisoituva kulutusvero </strong>|1<strong>. Ehkä myöhemmin kaikki muut verot poistuvat eli saat tehdä työtä verotta, yrittää yritysvoittoja verotta, etkä maksa perintöveroja kuin muita nykyiseen solidaariseen heikompia huomioivaan tulontasausrahastoon. </strong></p><p>&hellip;</p><p>|1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html</a> &ndash;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään Berner julkaisi jotain sellaista, joka muuttaa maailmaa, elleivät &hellip;</strong></p><p>&nbsp;&hellip; perussuomalaiset heittäydy hankaliksi. Näinkö PS jytkyttelee oppositioon?</p><p>[IL &ndash; 1.] ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056245_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056245_uu.shtml</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Näinkö Perussuomalaiset jytkyttelevät oppositioon? On myös toinen vaihtoehto. Mikäli ei halua &quot;mustaa laatikkoa&quot;, saa maksaa arviotienkäyttömaksua, esimerkiksi 750 euroa vuodessa.&nbsp; Jos taas ottaa &quot;black boxin&quot;, saa maksaa todellisista kilometreistä vähemmän, koska kilometrihinta asetetaan siten, että vuosihinta jää alle 750 euron! Näin politikoidaan autoilijoita suopeiksi mustiin laatikoihin&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[IL &ndash; 2.] ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056262_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056262_uu.shtml</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Kansanedustaja Vasemmistosta &ndash; Markus Mustajärvi on rock! Maakuntien teitä ajelee myös etelän lasketteluväki talvella Lappiin kuin pääkaupunkilaiset mökeilleen Itä-Suomeen, vähintään kesäisin&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[IL &ndash; 3.] ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056399_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056399_uu.shtml</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Tätä taulukkoa tutkitaan nyt tarkoin ja projisoidaan omaan autoon ja kulkemiseen. Berner voisi junailla kansalaisten käyttöön todellisen laskentataulukon!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[IL &ndash; 4.] ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056332_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056332_uu.shtml</a> &ndash;</p><p>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan &ndash; &rdquo;Keskusta desentralisoi eli hajauttaa. Maakunnat saavat sitten omillaan korjata tiensä niillä rahoilla mitä autoilijat kuluttavat teitä ajaessaan Helsingistä laskettelemaan Lappiin. On varmaa, että ajetut tiekilometrit vähenevät&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[HS &ndash; 5.] ~ <a href="http://www.hs.fi/autot/art-2000005050959.html">http://www.hs.fi/autot/art-2000005050959.html</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Olemme jo nyt useiden eri tarkkailujärjestelmien alaisia, tieten ja tietämättä. Jopa siten, ettemme edes uskoisi, jos tietäisimme&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[IL &ndash; 6.] ~ <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701182200055679_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701182200055679_uu.shtml</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Lopulta siirrymme yhteen ja ainoaan veroon, kulutuksen määrään, haitta-asteeseen ja ympäristövaikutteeseen perustuvaan dynaamiseen kulutusveroon, joka on jopa myöhemmin reaaliaikainen. Muita veroja, kuten palkka- ja perintöveroja ei sitten olekaan. Päätät omalla käyttäytymiselläsi ja kulutuksellasi miten paljon veroa maksat. Entä miten hoidetaan tulontasaus ja heikkojen auttaminen solidaarisuutena? Saammeko myös henkilökohtaisen verotilin, joka kertoo olemmeko milläkin hetkellä yhteiskunnalle tulo- vai menoerä?&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[MTV &ndash; 7.] ~ <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asiantuntija-autoilun-haittojen-ohjauksesta-ollaan-pitkalti-luopumassa/6269888">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asiantuntija-autoilun-haittojen-ohjauksesta-ollaan-pitkalti-luopumassa/6269888</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Tavoite on kirkkaasti kulutusvero, maksat sen mukaan minkä jäljen jätät niin kulkuväylästöön kuin ympäristöön ympäristöhaittana. Entä kitkarengastäyssähköautot, jotka käyttävät vesi- ja tuulienergiasta tehtyä sähköä ajoonsa? Sinällään nykyteknologia mahdollistaa moni parametrisen algoritmin seurantaohjelmistoihin - entä hakkerit ja vikaherkkyydet?&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[MTV &ndash; 8.] ~ <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/veronmaksajat-kritisoi-veroehdotusta-miksi-tuoda-toinen-aikaan-perustuva-tienkayton-vero/6269814">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/veronmaksajat-kritisoi-veroehdotusta-miksi-tuoda-toinen-aikaan-perustuva-tienkayton-vero/6269814</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Väylien ylläpito halutaan maksattaa niiden käyttäjillä, ei kollektiivisilla yleisveroilla. Maksat siitä mitä käytät, vieläpä kulutusjälkesi mukaisesti. Inarin 90-vuotias ajokortiton rollaattorilla viipertävä mummo ei osallistu Kehä I&#39; n kuluttamistalkoisiin, mutta Helsingin taksit kylläkin. Bernerin muutosprosessiyritelmä on eräs suurimmista yhteiskuntarakenteen verokertymien uudelleenorganisoimisprojekteja&rdquo;</p><p>[Yle &ndash; 9.] ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/bernerin_paperit_mita_enemman_ajaa_sita_suurempi_vuosimaksu__maksimi_1400_euroa/9410929">http://yle.fi/uutiset/bernerin_paperit_mita_enemman_ajaa_sita_suurempi_vuosimaksu__maksimi_1400_euroa/9410929</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat - entä täyssähköautot?&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[Yle &ndash; 10.] ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9409670">http://yle.fi/uutiset/3-9409670</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Omistaminen halpuutetaan ja kuluttaminen kallistutetaan&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[Yle &ndash; 11.] ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/berner_otti_autokauppiaat_ja_teleoperaattorit_mukaan_liikenneverkkoselvityksen_tekoon_rahaministerio_jatettiin_ulos/9411065">http://yle.fi/uutiset/berner_otti_autokauppiaat_ja_teleoperaattorit_mukaan_liikenneverkkoselvityksen_tekoon_rahaministerio_jatettiin_ulos/9411065</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Lopulta verotus muuttuu kaikkinensa kulutuspohjaiseksi, jopa reaaliaikaiseksi. Saamme samalla itsellemme henkilökohtaisen verotilin, näemme olemmeko yhteiskunnalle kulu- vai tuloerä. Jäljelle jää vain kulutusvero säätyvänä haittajälkensä puitteissa. Ei muita veroja! Kulutuksellasi päätät verojesi määrän&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>[HS &ndash; 12.] ~ <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005050854.html">http://www.hs.fi/talous/art-2000005050854.html</a> &ndash;</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan</em> &ndash; &rdquo;Siirrymme verotuksessa kollektiivisuudesta aiheuttamisperiaatteen yksilövastuuseen ympäristö- ja kulutusjälkensä mukaisesti&rdquo;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Oletko sinä valmis hyväksymään lopulliseksi verotukseksi vain kulutukseen, &hellip; </strong></p><p>&nbsp;&hellip; sen määrään, haittajälkeen ympäristölle projisoituvaan verotusjärjestelmään, joka lopulta luo Sinulle henkilökohtaisen verotilin |2, joka kertoo, että oletko yhteiskunnalle tulo- vai menoerä &ndash; kulloisellakin tarkasteluhetkellä. Saat henkilökohtaisen hyödyllisyysluvun, joka voi olla positiivinen tai myös negatiivinen.</p><p>&hellip;</p><p>|2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kilometriverotuksesta-verotileihin.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kilometriverotuksesta-verotileihin.html</a> -</p><p>Nyt meitä verotetaan solidaarisuuden menetelminä huomioiden tulontasaus myös sellaisille, jotka eivät jaksa olla niin kunnollisia, tunnollisia ja tuottavia. Tänään menestys on kasvun huutotaloutta, entä huomenna, kun työtkin tehdään robotein ja meille jää vain hallitsematon vapaa-aika.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Päätös on seuraavissa eduskuntavaaleissa Sinun, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; miten haluat veroja maksaa &ndash; yhteiskunnallesi, jotta se olisi eheä, yhteenkuuluva ja omistaan huolehtiva yhteisö, jossa toveria eikä kaveria jätetä &ndash; heikkonakaan hetkenä.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>...</p><p><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/lopulta-j-ljelle-j-vain-aito-kulutusvero">AL</a> | US | <a href="http://ilkkaluoma.vuodatus.net/lue/2017/01/lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito-kulutusvero">VU</a> | BL | BL | T | FB | <a href="http://plaza.fi/keskustelu/aihe/lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito-kulutusvero/">PZ</a> | BLOG 116475</p><p><strong>DOC</strong> Lopulta jäljelle jää vain aito kulutusvero_19012017 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p><strong>PVM</strong> 19012017</p><p>|738|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Liikenneministeri Anne Berner on nyt julkaissut ennenkuulumattoman kulutukseen ja sen haittajälkeen perustuvan liikennekäyttäytymisveron eli ”maksat siitä mitä käytät, kulutat ja jätät jälkeä ympäristöön ja tiestöön eli väylästöön”

 

[ … kansalainen Erkki ajaa pienellä hybridillään vähän ja lataakin autoaan vesi- ja tuulisähköllä – ei edes käytä nastoja talvella, vaan kitkarenkaita – näin Erkki maksaa hyvin vähän kulutusveroaan, kun ei juuri jälkeäkään jätä …

 … kansalainen Liisa taas Ilomantsissa ajaa vanhalla ja kolariturvallisella miesvainaan Volvolla, joka kuluttaa paljon – talvellakin nastat ovat tarpeen, sillä jäiseen sivutiehen ei kitkarengas juuri pure. Kauppaan on Liisalla pitkä matka puhumattakaan apteekista, joka on jo 80 kilometrin|0 päässä – näin kulutetaan ja Liisa maksaa kulutusveroa niin että eläkkeessä vinkuu … ]

|0 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/maksat-vain-ajetuista-kilometreista.html -

 

Lopulta meille jää vain todellinen haittajälkeen projisoituva kulutusvero |1. Ehkä myöhemmin kaikki muut verot poistuvat eli saat tehdä työtä verotta, yrittää yritysvoittoja verotta, etkä maksa perintöveroja kuin muita nykyiseen solidaariseen heikompia huomioivaan tulontasausrahastoon.

|1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html

 

Tänään Berner julkaisi jotain sellaista, joka muuttaa maailmaa, elleivät …

 … perussuomalaiset heittäydy hankaliksi. Näinkö PS jytkyttelee oppositioon?

[IL – 1.] ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056245_uu.shtml

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Näinkö Perussuomalaiset jytkyttelevät oppositioon? On myös toinen vaihtoehto. Mikäli ei halua "mustaa laatikkoa", saa maksaa arviotienkäyttömaksua, esimerkiksi 750 euroa vuodessa.  Jos taas ottaa "black boxin", saa maksaa todellisista kilometreistä vähemmän, koska kilometrihinta asetetaan siten, että vuosihinta jää alle 750 euron! Näin politikoidaan autoilijoita suopeiksi mustiin laatikoihin”

 

[IL – 2.] ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056262_uu.shtml

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Kansanedustaja Vasemmistosta – Markus Mustajärvi on rock! Maakuntien teitä ajelee myös etelän lasketteluväki talvella Lappiin kuin pääkaupunkilaiset mökeilleen Itä-Suomeen, vähintään kesäisin”

 

[IL – 3.] ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056399_uu.shtml

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Tätä taulukkoa tutkitaan nyt tarkoin ja projisoidaan omaan autoon ja kulkemiseen. Berner voisi junailla kansalaisten käyttöön todellisen laskentataulukon!”

 

[IL – 4.] ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701192200056332_uu.shtml

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Keskusta desentralisoi eli hajauttaa. Maakunnat saavat sitten omillaan korjata tiensä niillä rahoilla mitä autoilijat kuluttavat teitä ajaessaan Helsingistä laskettelemaan Lappiin. On varmaa, että ajetut tiekilometrit vähenevät”

 

[HS – 5.] ~ http://www.hs.fi/autot/art-2000005050959.html

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Olemme jo nyt useiden eri tarkkailujärjestelmien alaisia, tieten ja tietämättä. Jopa siten, ettemme edes uskoisi, jos tietäisimme”

 

[IL – 6.] ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701182200055679_uu.shtml

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Lopulta siirrymme yhteen ja ainoaan veroon, kulutuksen määrään, haitta-asteeseen ja ympäristövaikutteeseen perustuvaan dynaamiseen kulutusveroon, joka on jopa myöhemmin reaaliaikainen. Muita veroja, kuten palkka- ja perintöveroja ei sitten olekaan. Päätät omalla käyttäytymiselläsi ja kulutuksellasi miten paljon veroa maksat. Entä miten hoidetaan tulontasaus ja heikkojen auttaminen solidaarisuutena? Saammeko myös henkilökohtaisen verotilin, joka kertoo olemmeko milläkin hetkellä yhteiskunnalle tulo- vai menoerä?”

 

[MTV – 7.] ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asiantuntija-autoilun-haittojen-ohjauksesta-ollaan-pitkalti-luopumassa/6269888

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Tavoite on kirkkaasti kulutusvero, maksat sen mukaan minkä jäljen jätät niin kulkuväylästöön kuin ympäristöön ympäristöhaittana. Entä kitkarengastäyssähköautot, jotka käyttävät vesi- ja tuulienergiasta tehtyä sähköä ajoonsa? Sinällään nykyteknologia mahdollistaa moni parametrisen algoritmin seurantaohjelmistoihin - entä hakkerit ja vikaherkkyydet?”

 

[MTV – 8.] ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/veronmaksajat-kritisoi-veroehdotusta-miksi-tuoda-toinen-aikaan-perustuva-tienkayton-vero/6269814

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Väylien ylläpito halutaan maksattaa niiden käyttäjillä, ei kollektiivisilla yleisveroilla. Maksat siitä mitä käytät, vieläpä kulutusjälkesi mukaisesti. Inarin 90-vuotias ajokortiton rollaattorilla viipertävä mummo ei osallistu Kehä I' n kuluttamistalkoisiin, mutta Helsingin taksit kylläkin. Bernerin muutosprosessiyritelmä on eräs suurimmista yhteiskuntarakenteen verokertymien uudelleenorganisoimisprojekteja”

[Yle – 9.] ~ http://yle.fi/uutiset/bernerin_paperit_mita_enemman_ajaa_sita_suurempi_vuosimaksu__maksimi_1400_euroa/9410929

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat - entä täyssähköautot?”

 

[Yle – 10.] ~ http://yle.fi/uutiset/3-9409670

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Omistaminen halpuutetaan ja kuluttaminen kallistutetaan”

 

[Yle – 11.] ~ http://yle.fi/uutiset/berner_otti_autokauppiaat_ja_teleoperaattorit_mukaan_liikenneverkkoselvityksen_tekoon_rahaministerio_jatettiin_ulos/9411065

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Lopulta verotus muuttuu kaikkinensa kulutuspohjaiseksi, jopa reaaliaikaiseksi. Saamme samalla itsellemme henkilökohtaisen verotilin, näemme olemmeko yhteiskunnalle kulu- vai tuloerä. Jäljelle jää vain kulutusvero säätyvänä haittajälkensä puitteissa. Ei muita veroja! Kulutuksellasi päätät verojesi määrän”

 

[HS – 12.] ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005050854.html

Allekirjoittaneen kommentti yllä olevaan – ”Siirrymme verotuksessa kollektiivisuudesta aiheuttamisperiaatteen yksilövastuuseen ympäristö- ja kulutusjälkensä mukaisesti”

Oletko sinä valmis hyväksymään lopulliseksi verotukseksi vain kulutukseen, …

 … sen määrään, haittajälkeen ympäristölle projisoituvaan verotusjärjestelmään, joka lopulta luo Sinulle henkilökohtaisen verotilin |2, joka kertoo, että oletko yhteiskunnalle tulo- vai menoerä – kulloisellakin tarkasteluhetkellä. Saat henkilökohtaisen hyödyllisyysluvun, joka voi olla positiivinen tai myös negatiivinen.

|2 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kilometriverotuksesta-verotileihin.html -

Nyt meitä verotetaan solidaarisuuden menetelminä huomioiden tulontasaus myös sellaisille, jotka eivät jaksa olla niin kunnollisia, tunnollisia ja tuottavia. Tänään menestys on kasvun huutotaloutta, entä huomenna, kun työtkin tehdään robotein ja meille jää vain hallitsematon vapaa-aika.

 

Päätös on seuraavissa eduskuntavaaleissa Sinun,

 … miten haluat veroja maksaa – yhteiskunnallesi, jotta se olisi eheä, yhteenkuuluva ja omistaan huolehtiva yhteisö, jossa toveria eikä kaveria jätetä – heikkonakaan hetkenä.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | VU | BL | BL | T | FB | PZ | BLOG 116475

DOC Lopulta jäljelle jää vain aito kulutusvero_19012017 – Microsoft Word Starter

PVM 19012017

|738|

]]>
9 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229797-lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito-kulutusvero#comments Haittaverotus Kilometriverotus Kulutusvero Tieliikenne Ympäristöverot Thu, 19 Jan 2017 17:48:21 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229797-lopulta-jaljelle-jaa-vain-aito-kulutusvero
Tieverkon yhtiöittämisestä liikenneverkkoyhtiöksi http://janilindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229787-tieverkon-yhtioittamisesta-liikenneverkkoyhtioksi <p><strong>Tänään saimme sitten nähdä ja kuulla miten liikenne- ja viestintäministeri Berner esitteli jo etukäteen kohua aiheuttaneen esityksensä. Asia on ollut tapetilla jo hetken aikaa, ja se on tuntunut muuttuneen jo monta kertaa tähän mennessä kohujen ja vastustuksen vuoksi, erityisesti tiettyjen osa-alueiden kohdalla. Tässä kerään muutaman ajatuksen, jotka mielestäni olisi hyvä muistaa niin tässä tapauksessa kuin yleisesti. </strong></p><p>Ensiksi täytyy todeta, että lähtökohtaisesti ja ajatuksen tasolla siirtyminen verotuksessa kohti käytön mukaan tapahtuvaa on hyvä ajatus, mutta tämä ehdotus on monella tasolla niin epäselvä, ja sisältää monia etukäteen niin arveluttavia kohtia yhdistettynä jälleen &rdquo;kiireeseen&rdquo;, niin ajatus tuntuu entistä erikoisemmalta. Etenkin kun meillä on jo käytön mukaan tapahtuva verotus, eli polttoainevero, eikä velkaantumisen piilottamisen tai seurannan kasvun lisäksi juuri minkään tahon kannalta positiivisia signaaleja ole, mikäli nuokaan sellaisia ovat. Ellei sitten kuulu siihen pieneen vähemmistöön joka usein ostaa uusia autoja, tai pääse tulevaan monopoliin rakentamaan tulevia laitteita, tai ohjelmistoja ym.</p><p>Eli ensimmäinen ja selkein ajatus on, että kun nyt jo leikkaukset ovat olleet niin vastustettuja. Niin luulettoko, että menot ja kulut tulisivat jatkossa alenemaan samassa suhteessa, kun veroja nyt esitetään alennettaviksi? Etenkin, kun mukaan tulee uusi toimija, ominen kuluineen. Ja nyt jo liikenteestä kerätään moninkertaisesti veroja verrattuna mitä kunnossapitoon laitetaan. Mistä siis tulisi ylimääräinen raha tämän mallin mukaan? Jos verotusta alennetaan mitä nyt laitettu tiestön kunnossapitoon, eikä valtio luopuisi &rdquo;ylimääräisestä&rdquo; osuudesta, niin millä rahalla sitä korjausvelkaa lyhennetään, ellei kustannuksia nosteta?</p><p>Toinen merkittävä asia on, että valtio omistaa teistä vain pienen osan. Mikä oikeus tällä yhtiöllä olisi kerätä maksuja jos et aja niitä teitä, ja miten ilman valvontaa pystytään seuraamaan kuka ajaa näitä teitä, tai muita?</p><p>Kolmas mieltä askarruttava asia on, että jos tavoite on velkaantumisen hillitseminen, niin miksi tulee perustaa yhtiö joka velkaantuu lisää ja näin piilottelee valtio velkaantumista? Jos tarkoitus on kikkailla tai huijata kirjanpidollisin menetelmin, niin eikö reilumpaa ja suorempaa olisi tehdä sitä vain rahaa luomalla valtiolle, niin kuin eräät muutkin euromaat ovat sopimusten vastaisesti tietyissä tilanteissa tehneet, eikä tämä olisi meidän kansantaloudellisesti kannattavampaa?</p><p>Merkittävä tekijä on myös meidän tapojen ja kulttuurin huomioiminen. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa meillä laajana vallitsevaa tapaa laittaa vuosittain 10&ndash;30% hintoihin lisää. Mikä siis estäisi näin tehtävän jatkossa, ja tilanne ja ongelmat pahenisivat vain entisestään, kun nämä siirtyisivät kerrannaisvaikutuksineen muihin hintoihin. Tästä voisin jopa lyödä vetoa, että kustannukset 3-5v päästä olisivat selvästi korkeammat.</p><p>Ministeri jätti vastaamatta kysymykseen miten tämä kohtelisi epäoikeudenmukaisesti vanhaa autokantaa, missä on maksettua veroa suuri summa hinnassa mukana. Samoin kun kyseessä on todellisuudessa maksuksi naamioitu vero, niin miten lain mukaan perustellaan yhtiön oikeus kerätä tätä. Odotan mielenkiinnolla perustuslaillisia näkemyksiä näihin, etenkin kun niin moni asia on viime aikoina ollut sen suhteen ristiriidassa.</p><p>Ministeri perusteli, että ulkomaiset täällä autoillessaan osallistuisivat myös, eli siten maksajia saataisiin lisää. Mutta eikö helpompi tämän suhteen olisi myydä vuositarra tai laskuttaa kertamaksu maahan tullessa? Täytyykö sen takia tehdä näin suuria asioita?</p><p>Selkeitä hyötyjiä olisivat säännöllisesti uusia autoja ostavat tahot, tai ne ketkä pääsevät valmistamaan laitteita ym. tällaiseen järjestelmään, johon pakotetaan kysyntää. Ja kyllä meille kerrottiin, että &rdquo;kyttäyslaatikoita&rdquo; ei tulisi, mutta jotenkin aika tai km tiedot tule kerätä mikäli ne ovat maksuperusteina. Samoin hinnoittelulla helposti voidaan asia &rdquo;pakottaa&rdquo;, mikäli niin halutaan. Mahdollisena hyötynä olisi myös tieverkon parantuminen, mutta millä rahalla ja miltä osuuksilta? Niitä ilmaisia lounaita ei edelleenkään ole.</p><p>Viimeisenä merkittävänä asiana minua ihmetytti jälleen tämä &rdquo;kiire&rdquo;. Nyt muutamassa kuukaudessa pitäisi tämä saada aikaan, eikä edes valmistelevalla ministerillä ollut selkeää kantaa tai näkemystä moneen oleelliseen asiaan. Kun huomioidaan millaisia nämä viime vuosia nopeasti ja &rdquo;väkisin&rdquo; läpiajetut asiat ovat meillä tai EU tasolla olleet, niin hälytyskellojen pitäisi soida kaikilla kun kiireessä täytyisi joku nopeasti ja monesti vielä epämääräisestikin saada läpi. Mikäli tavoite on verottaa tulevaisuuden sähkö- ym. liikennekantaa 2030&ndash;2050 luvuilla, niin miksi tämä pitää nyt saada läpi muutamassa kuukaudessa, kun ei ole edes selkeää näkemystä mitä ollaan tekemässä?</p><p>Itsellä siis vaikeuksia ymmärtää mitä hyvää tästä saavutetaan, suhteessa huonoihin puoliin, tai nykytilaan. Etenkään kun ehdotus sisältää noin paljon avoimia ja epäselviä asioita, ja selkeitä haittoja ja huonoja puolia, jotka voivat muodostua jatkossa vielä selvästi huonommiksi kustannusten nousun ym. myötä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään saimme sitten nähdä ja kuulla miten liikenne- ja viestintäministeri Berner esitteli jo etukäteen kohua aiheuttaneen esityksensä. Asia on ollut tapetilla jo hetken aikaa, ja se on tuntunut muuttuneen jo monta kertaa tähän mennessä kohujen ja vastustuksen vuoksi, erityisesti tiettyjen osa-alueiden kohdalla. Tässä kerään muutaman ajatuksen, jotka mielestäni olisi hyvä muistaa niin tässä tapauksessa kuin yleisesti.

Ensiksi täytyy todeta, että lähtökohtaisesti ja ajatuksen tasolla siirtyminen verotuksessa kohti käytön mukaan tapahtuvaa on hyvä ajatus, mutta tämä ehdotus on monella tasolla niin epäselvä, ja sisältää monia etukäteen niin arveluttavia kohtia yhdistettynä jälleen ”kiireeseen”, niin ajatus tuntuu entistä erikoisemmalta. Etenkin kun meillä on jo käytön mukaan tapahtuva verotus, eli polttoainevero, eikä velkaantumisen piilottamisen tai seurannan kasvun lisäksi juuri minkään tahon kannalta positiivisia signaaleja ole, mikäli nuokaan sellaisia ovat. Ellei sitten kuulu siihen pieneen vähemmistöön joka usein ostaa uusia autoja, tai pääse tulevaan monopoliin rakentamaan tulevia laitteita, tai ohjelmistoja ym.

Eli ensimmäinen ja selkein ajatus on, että kun nyt jo leikkaukset ovat olleet niin vastustettuja. Niin luulettoko, että menot ja kulut tulisivat jatkossa alenemaan samassa suhteessa, kun veroja nyt esitetään alennettaviksi? Etenkin, kun mukaan tulee uusi toimija, ominen kuluineen. Ja nyt jo liikenteestä kerätään moninkertaisesti veroja verrattuna mitä kunnossapitoon laitetaan. Mistä siis tulisi ylimääräinen raha tämän mallin mukaan? Jos verotusta alennetaan mitä nyt laitettu tiestön kunnossapitoon, eikä valtio luopuisi ”ylimääräisestä” osuudesta, niin millä rahalla sitä korjausvelkaa lyhennetään, ellei kustannuksia nosteta?

Toinen merkittävä asia on, että valtio omistaa teistä vain pienen osan. Mikä oikeus tällä yhtiöllä olisi kerätä maksuja jos et aja niitä teitä, ja miten ilman valvontaa pystytään seuraamaan kuka ajaa näitä teitä, tai muita?

Kolmas mieltä askarruttava asia on, että jos tavoite on velkaantumisen hillitseminen, niin miksi tulee perustaa yhtiö joka velkaantuu lisää ja näin piilottelee valtio velkaantumista? Jos tarkoitus on kikkailla tai huijata kirjanpidollisin menetelmin, niin eikö reilumpaa ja suorempaa olisi tehdä sitä vain rahaa luomalla valtiolle, niin kuin eräät muutkin euromaat ovat sopimusten vastaisesti tietyissä tilanteissa tehneet, eikä tämä olisi meidän kansantaloudellisesti kannattavampaa?

Merkittävä tekijä on myös meidän tapojen ja kulttuurin huomioiminen. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa meillä laajana vallitsevaa tapaa laittaa vuosittain 10–30% hintoihin lisää. Mikä siis estäisi näin tehtävän jatkossa, ja tilanne ja ongelmat pahenisivat vain entisestään, kun nämä siirtyisivät kerrannaisvaikutuksineen muihin hintoihin. Tästä voisin jopa lyödä vetoa, että kustannukset 3-5v päästä olisivat selvästi korkeammat.

Ministeri jätti vastaamatta kysymykseen miten tämä kohtelisi epäoikeudenmukaisesti vanhaa autokantaa, missä on maksettua veroa suuri summa hinnassa mukana. Samoin kun kyseessä on todellisuudessa maksuksi naamioitu vero, niin miten lain mukaan perustellaan yhtiön oikeus kerätä tätä. Odotan mielenkiinnolla perustuslaillisia näkemyksiä näihin, etenkin kun niin moni asia on viime aikoina ollut sen suhteen ristiriidassa.

Ministeri perusteli, että ulkomaiset täällä autoillessaan osallistuisivat myös, eli siten maksajia saataisiin lisää. Mutta eikö helpompi tämän suhteen olisi myydä vuositarra tai laskuttaa kertamaksu maahan tullessa? Täytyykö sen takia tehdä näin suuria asioita?

Selkeitä hyötyjiä olisivat säännöllisesti uusia autoja ostavat tahot, tai ne ketkä pääsevät valmistamaan laitteita ym. tällaiseen järjestelmään, johon pakotetaan kysyntää. Ja kyllä meille kerrottiin, että ”kyttäyslaatikoita” ei tulisi, mutta jotenkin aika tai km tiedot tule kerätä mikäli ne ovat maksuperusteina. Samoin hinnoittelulla helposti voidaan asia ”pakottaa”, mikäli niin halutaan. Mahdollisena hyötynä olisi myös tieverkon parantuminen, mutta millä rahalla ja miltä osuuksilta? Niitä ilmaisia lounaita ei edelleenkään ole.

Viimeisenä merkittävänä asiana minua ihmetytti jälleen tämä ”kiire”. Nyt muutamassa kuukaudessa pitäisi tämä saada aikaan, eikä edes valmistelevalla ministerillä ollut selkeää kantaa tai näkemystä moneen oleelliseen asiaan. Kun huomioidaan millaisia nämä viime vuosia nopeasti ja ”väkisin” läpiajetut asiat ovat meillä tai EU tasolla olleet, niin hälytyskellojen pitäisi soida kaikilla kun kiireessä täytyisi joku nopeasti ja monesti vielä epämääräisestikin saada läpi. Mikäli tavoite on verottaa tulevaisuuden sähkö- ym. liikennekantaa 2030–2050 luvuilla, niin miksi tämä pitää nyt saada läpi muutamassa kuukaudessa, kun ei ole edes selkeää näkemystä mitä ollaan tekemässä?

Itsellä siis vaikeuksia ymmärtää mitä hyvää tästä saavutetaan, suhteessa huonoihin puoliin, tai nykytilaan. Etenkään kun ehdotus sisältää noin paljon avoimia ja epäselviä asioita, ja selkeitä haittoja ja huonoja puolia, jotka voivat muodostua jatkossa vielä selvästi huonommiksi kustannusten nousun ym. myötä.

]]>
2 http://janilindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229787-tieverkon-yhtioittamisesta-liikenneverkkoyhtioksi#comments Ajoneuvoverotus Älyliikenne Maantieliikenne Tieliikenne Yhtiöittäminen Thu, 19 Jan 2017 15:26:37 +0000 Jani Lindroos http://janilindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229787-tieverkon-yhtioittamisesta-liikenneverkkoyhtioksi
Tieliikenneonnettomuudet vähentyneet http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229069-tieliikenneonnettomuudet-vahentyneet <p>Vuoden 2016 *tammi-elokuussa Suomessa tilastoitiin 3 066 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 152 ja loukkaantui 3 831 ihmistä. Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta: surmansa saaneita oli 26 ja loukkaantuneita 347 vähemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana.<br /><br />Tieliikenteessä kuolleiden määrä Suomessa on lähes puolittunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vuonna 1990 liikenneonnettomuuksissa sai surmansa yli 700 ihmistä. Eniten onnettomuuksissa kuolee henkilöautoilijoita. Tieliikenteessä kuolleitten määrä on neljänkymmenen vuoden aikana vähentynyt lähes 80 % ja loukkaantuneitten määrä enemmän kuin 50 %. (Tilastokeskus).<br /><br />Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet onnettomuuksien vähenemiseen:<br />- autojen turvallisuus on parantunut; mm. turvatyynyt ja kolarikestävyys<br />- automaattinen ajonhallinta on yleistynyt autojen uusiutumisen myötä<br />- lukkiutumattomat jarrut<br />- turvavöiden käytön on yleistyminen myös takapenkillä olevilla<br />- automaattisen nopeusvalvonnan lisääntyminen<br /><br />Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat muun muassa rakennettu liikenneympäristö, ajoneuvot, olosuhteet, lainsäädäntö sekä kuljettajat ja muut tienkäyttäjät ja tiellä liikkujat.<br /><br />Myös tiet ovat parantuneet, ja niiden turvallisuus on kehittynyt keskikaiteiden, ohituskaistojen ja täristävien tiemerkintöjen myötä. Myöskään ei sovi unohtaa autokoulujen ratkaisevaa merkitystä ajo-opetuksessa ja liikenneturvallisuustyössä.<br /><br />Tulevina vuosina turvallisuuden on ennakoitu paranevan uusien sovellusten, kuten kaistavahtien, älykkäiden nopeudensäätimien ja erilaisten tutkajärjestelmien sekä älyliikenteen sovellusten avulla.<br /><br />Tieliikenneonnettomuudet on keskeinen mittari arvioitaessa liikenteen turvallisuutta. Tämä vähenemä on kiistaton. Pitää myös muistaa, että samaan aikaan liikennesuoritteet ovat kasvanneet, joten saavutus on merkittävä.<br /><br />Kuitenkin edelleen on se inhimillinen tekijä ratin ja selkänojan välillä, joka voi tehdä virheitä eli kuljettaja. Vain kiinnittämällä huomiota omaan ajotapaan voimme parantaa yhdessä liikenneturvallisuutta.<br />&nbsp;</p> *Tieliikenteessä kuoli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 220 ihmistä tammi-marraskuussa 2016. Kuolleita oli 29 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Onnettomuuksissa loukkaantui 5 384 ihmistä, 442 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tilastokeskuksen ennakkotiedot perustuvat poliisin kirjaamiin tieliikenneonnettomuuksiin.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2016 *tammi-elokuussa Suomessa tilastoitiin 3 066 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 152 ja loukkaantui 3 831 ihmistä. Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta: surmansa saaneita oli 26 ja loukkaantuneita 347 vähemmän kuin vuoden 2015 vastaavana aikana.

Tieliikenteessä kuolleiden määrä Suomessa on lähes puolittunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vuonna 1990 liikenneonnettomuuksissa sai surmansa yli 700 ihmistä. Eniten onnettomuuksissa kuolee henkilöautoilijoita. Tieliikenteessä kuolleitten määrä on neljänkymmenen vuoden aikana vähentynyt lähes 80 % ja loukkaantuneitten määrä enemmän kuin 50 %. (Tilastokeskus).

Tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet onnettomuuksien vähenemiseen:
- autojen turvallisuus on parantunut; mm. turvatyynyt ja kolarikestävyys
- automaattinen ajonhallinta on yleistynyt autojen uusiutumisen myötä
- lukkiutumattomat jarrut
- turvavöiden käytön on yleistyminen myös takapenkillä olevilla
- automaattisen nopeusvalvonnan lisääntyminen

Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat muun muassa rakennettu liikenneympäristö, ajoneuvot, olosuhteet, lainsäädäntö sekä kuljettajat ja muut tienkäyttäjät ja tiellä liikkujat.

Myös tiet ovat parantuneet, ja niiden turvallisuus on kehittynyt keskikaiteiden, ohituskaistojen ja täristävien tiemerkintöjen myötä. Myöskään ei sovi unohtaa autokoulujen ratkaisevaa merkitystä ajo-opetuksessa ja liikenneturvallisuustyössä.

Tulevina vuosina turvallisuuden on ennakoitu paranevan uusien sovellusten, kuten kaistavahtien, älykkäiden nopeudensäätimien ja erilaisten tutkajärjestelmien sekä älyliikenteen sovellusten avulla.

Tieliikenneonnettomuudet on keskeinen mittari arvioitaessa liikenteen turvallisuutta. Tämä vähenemä on kiistaton. Pitää myös muistaa, että samaan aikaan liikennesuoritteet ovat kasvanneet, joten saavutus on merkittävä.

Kuitenkin edelleen on se inhimillinen tekijä ratin ja selkänojan välillä, joka voi tehdä virheitä eli kuljettaja. Vain kiinnittämällä huomiota omaan ajotapaan voimme parantaa yhdessä liikenneturvallisuutta.
 

*Tieliikenteessä kuoli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 220 ihmistä tammi-marraskuussa 2016. Kuolleita oli 29 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Onnettomuuksissa loukkaantui 5 384 ihmistä, 442 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Tilastokeskuksen ennakkotiedot perustuvat poliisin kirjaamiin tieliikenneonnettomuuksiin. ]]>
2 http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229069-tieliikenneonnettomuudet-vahentyneet#comments Liikenneonnettomuudet Tieliikenne Sat, 07 Jan 2017 05:26:22 +0000 Jarmo Nahkamäki http://jarmonahkamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229069-tieliikenneonnettomuudet-vahentyneet
Venäläistä rulettia suojatiellä http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228771-venalaista-rulettia-suojatiella <p>Auto ajoi holtittomasti ihmisten päälle Siilitien metroaseman lähettyvillä uudenvuoden aattona. Saatujen tietojen valossa syynä tapahtuneeseen oli todennäköisesti kuljettajan sairaskohtaus, eikä tahallisuudesta ole näyttöä.</p><p><strong>Tahallisuutta, piittaamattomuutta ja törkeää liikennekäyttäytymistä on sitä vastoin havaittavissa monissa läheltä piti &ndash;tilanteissa. Liikenneturvallisuus on yhä useammin uhattuna erityisesti suojatiellä. Tien ylitys on pahimmillaan venäläistä rulettia, jossa vakavilta seurauksilta vältytään yksinomaan hyvän tuurin ansioista. Koska se tuuri loppuu?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Olen aina pitänyt kunnia-asiana sitä, että annan tietä suojatielle aikoville jalankulkijoille. Autoilijana saan hyvän mielen siitä, kun hiljennän auton vauhdin ajoissa ja annan jalankulkijan mennä turvallisesti tien yli. Aika usein jalankulkija heilauttaa kättään kiitokseksi. Onpa joskus joku jopa tyylikkäästi kumartanut ohi mennessään.</p><p>Enää en kuitenkaan uskalla 100%:sesti noudattaa tätä jopa tieliikennelaissa määrättyä autoilijan velvollisuutta. Miksi? Siksi, kun yhä useammin suojatien eteen pysähdyttyäni takana oleva autoilija hermostuu ja kaahaa ohi sivuilleen vilkaisematta. Saattaapa hän jopa matkansa hidastumisesta ärtyneenä heristellä nyrkkiäänkin. Jalankulkijat jäävät alle jos sattuvat kohdalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Ongelman yleisyydestä olkoon esimerkkinä eräs kerta, kun ajoin Helsingin keskustasta kohti Pitäjänmäkeä. Tälle samalle, muutaman kilometrin matkalle, sattui kaksi erittäin vakavaa tilannetta:</p><p>Töölössä, Linnankoskenkadun ja Lastenlinnantien risteyksessä oli vanha rouva menossa tien yli. Pysähdyin asianmukaisesti ja annoin hänelle tietä. Samaa ei tehnyt takanani ollut autoilija. Hän tuskastui hidasteluuni, vaihtoi kaistaa ja ohitti pysähdyksissä olleen autoni aggressiivisesti kaahaten. Suojatien kohdalla hän ei vilkaissutkaan ympärilleen. Onneksi mummo oli niin hidas, että ei ollut ehtinyt viereisen kaistan kohdalle matkallaan. Läheltä kuitenkin piti ja säikähdys oli melkoinen.</p><p>Pari kilometriä tästä edelleen ajettuani oli Talin keilahallin edessä olevalle suojatielle astumassa kaksi henkilöä. Jälleen kerran hiljensin vauhtia ja annoin heille tietä. Kauhukseni takanani ollut autoilija viis veisasi muuttuneesta liikennetilanteesta. Hän siirtyi vauhdilla viereiselle kaistalle ja ei kun suojatien yli kaahaamaan. Sivuilleen vilkaisematta. Tällä kerralla tietä ylitti ripeästi lenkillä ollut pariskunta, joten mummon hitaudella tästä ei selvittäisi.</p><p>Ennakoin tilanteen ja painoin auton äänimerkkiä. Tööttäys säikähdytti jalankulkijoita siinä määrin, että he pysähtyivät nanosekunnin ajaksi. Tämä riitti pelastamaan heidät auton alle jäämiseltä. Kaaharia tämä ei kuitenkaan hidastanut, vaan hän jatkoi aggressiivista etenemistään muista välittämättä.</p><p>Kolmas samankaltainen tapahtuma sattui pari viikkoa aikaisemmin Pajamäen tien risteyksessä. Ollaan siis edelleen samalla tienpätkällä ja todistetaan holtitonta liikennekäyttäytymistä. Tällä kerralla istuin taksin kyydissä, kun taksin kuljettaja pysähtyi täysin asianmukaisesti suojatien eteen päästääkseen tielle astuneen henkilön ylittämään tietä. Mitä tapahtui takana ajavan autoilijan päässä? Ei ainakaan mitään hyvää. Holtitonta ylinopeutta ajanutta kuljettajaa ei kiinnostanut muun liikenteen havainnointi ja lopputuloksena hän rysäytti autollaan taksin perään. Jalankulkija selvisi tilanteesta onnekseen vahingoittumattomana, mutta ainekset isompaan onnettomuuteen olivat olemassa.</p><p><strong>Suojatiellä pelataan venäläistä rulettia, joka yleistyy koko ajan. Uuden vuoden toiveena esitän kaikille autoilijoille, että ottaisivat malttia ja muiden huomaamista mukaan liikenteeseen. Niitä tarvitaan joka hetki. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, että liikenteessä ei ole oikeuksia, kaikilla on vain velvollisuuksia. Esimerkiksi mielikuva jonkun &rdquo;etuajo-oikeudesta&rdquo; on täysin väärä. Kyse on toisen osapuolen väistämisvelvollisuudesta, eikä toisen oikeudesta ajaa ensin.</strong></p><p>Turvallista matkaa uutena vuotena 2017.&nbsp;</p><p>#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Auto ajoi holtittomasti ihmisten päälle Siilitien metroaseman lähettyvillä uudenvuoden aattona. Saatujen tietojen valossa syynä tapahtuneeseen oli todennäköisesti kuljettajan sairaskohtaus, eikä tahallisuudesta ole näyttöä.

Tahallisuutta, piittaamattomuutta ja törkeää liikennekäyttäytymistä on sitä vastoin havaittavissa monissa läheltä piti –tilanteissa. Liikenneturvallisuus on yhä useammin uhattuna erityisesti suojatiellä. Tien ylitys on pahimmillaan venäläistä rulettia, jossa vakavilta seurauksilta vältytään yksinomaan hyvän tuurin ansioista. Koska se tuuri loppuu?

 

Olen aina pitänyt kunnia-asiana sitä, että annan tietä suojatielle aikoville jalankulkijoille. Autoilijana saan hyvän mielen siitä, kun hiljennän auton vauhdin ajoissa ja annan jalankulkijan mennä turvallisesti tien yli. Aika usein jalankulkija heilauttaa kättään kiitokseksi. Onpa joskus joku jopa tyylikkäästi kumartanut ohi mennessään.

Enää en kuitenkaan uskalla 100%:sesti noudattaa tätä jopa tieliikennelaissa määrättyä autoilijan velvollisuutta. Miksi? Siksi, kun yhä useammin suojatien eteen pysähdyttyäni takana oleva autoilija hermostuu ja kaahaa ohi sivuilleen vilkaisematta. Saattaapa hän jopa matkansa hidastumisesta ärtyneenä heristellä nyrkkiäänkin. Jalankulkijat jäävät alle jos sattuvat kohdalle.

 

Ongelman yleisyydestä olkoon esimerkkinä eräs kerta, kun ajoin Helsingin keskustasta kohti Pitäjänmäkeä. Tälle samalle, muutaman kilometrin matkalle, sattui kaksi erittäin vakavaa tilannetta:

Töölössä, Linnankoskenkadun ja Lastenlinnantien risteyksessä oli vanha rouva menossa tien yli. Pysähdyin asianmukaisesti ja annoin hänelle tietä. Samaa ei tehnyt takanani ollut autoilija. Hän tuskastui hidasteluuni, vaihtoi kaistaa ja ohitti pysähdyksissä olleen autoni aggressiivisesti kaahaten. Suojatien kohdalla hän ei vilkaissutkaan ympärilleen. Onneksi mummo oli niin hidas, että ei ollut ehtinyt viereisen kaistan kohdalle matkallaan. Läheltä kuitenkin piti ja säikähdys oli melkoinen.

Pari kilometriä tästä edelleen ajettuani oli Talin keilahallin edessä olevalle suojatielle astumassa kaksi henkilöä. Jälleen kerran hiljensin vauhtia ja annoin heille tietä. Kauhukseni takanani ollut autoilija viis veisasi muuttuneesta liikennetilanteesta. Hän siirtyi vauhdilla viereiselle kaistalle ja ei kun suojatien yli kaahaamaan. Sivuilleen vilkaisematta. Tällä kerralla tietä ylitti ripeästi lenkillä ollut pariskunta, joten mummon hitaudella tästä ei selvittäisi.

Ennakoin tilanteen ja painoin auton äänimerkkiä. Tööttäys säikähdytti jalankulkijoita siinä määrin, että he pysähtyivät nanosekunnin ajaksi. Tämä riitti pelastamaan heidät auton alle jäämiseltä. Kaaharia tämä ei kuitenkaan hidastanut, vaan hän jatkoi aggressiivista etenemistään muista välittämättä.

Kolmas samankaltainen tapahtuma sattui pari viikkoa aikaisemmin Pajamäen tien risteyksessä. Ollaan siis edelleen samalla tienpätkällä ja todistetaan holtitonta liikennekäyttäytymistä. Tällä kerralla istuin taksin kyydissä, kun taksin kuljettaja pysähtyi täysin asianmukaisesti suojatien eteen päästääkseen tielle astuneen henkilön ylittämään tietä. Mitä tapahtui takana ajavan autoilijan päässä? Ei ainakaan mitään hyvää. Holtitonta ylinopeutta ajanutta kuljettajaa ei kiinnostanut muun liikenteen havainnointi ja lopputuloksena hän rysäytti autollaan taksin perään. Jalankulkija selvisi tilanteesta onnekseen vahingoittumattomana, mutta ainekset isompaan onnettomuuteen olivat olemassa.

Suojatiellä pelataan venäläistä rulettia, joka yleistyy koko ajan. Uuden vuoden toiveena esitän kaikille autoilijoille, että ottaisivat malttia ja muiden huomaamista mukaan liikenteeseen. Niitä tarvitaan joka hetki. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, että liikenteessä ei ole oikeuksia, kaikilla on vain velvollisuuksia. Esimerkiksi mielikuva jonkun ”etuajo-oikeudesta” on täysin väärä. Kyse on toisen osapuolen väistämisvelvollisuudesta, eikä toisen oikeudesta ajaa ensin.

Turvallista matkaa uutena vuotena 2017. 

#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

 

]]>
31 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228771-venalaista-rulettia-suojatiella#comments Kotimaa Helsinki Kotimaa Liikenne Tieliikenne Turvallisuus Sun, 01 Jan 2017 12:00:04 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228771-venalaista-rulettia-suojatiella
Kehä I:sen 20 miljoonan remontti maksaakin meille 1,3 miljardia! http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216609-keha-isen-20-miljoonan-remontti-maksaakin-meille-13-miljardia <p><strong>Sujuvaa liikennettä Kehä I:lle &ndash; tavoite hyvä &ndash; toteutus tosin osoittaa järjen köyhyyttä</strong></p><p>Miten on mahdollista lamauttaa pääkaupunkiseudun ja Suomen vilkkain väylä KEHÄ I lähes kahdeksi vuodeksi? Töitä työmaalla tehdään vain aamuvuorossa. Työt kolmeenvuoroon! Maksamme 20 miljoonan euron urakasta ruuhkissa 1.3 miljardia euroa pelkästään välillisinä työajanmenetyskustannuksina.</p><p>Täytyy myöntää, että Liikennevirasto oli oikeassa ilmoittaessaan, että Kehä I:sen remontti puurouttaa liikennettä entisestään.</p><p><br />Näin on myös tapahtunut. &rdquo;Tehdään kerralla kuntoon&rdquo; &ndash;periaatteella, maksoi mitä maksoi. Tätä periaatetta varmaan moni työmatkalainen pohtii ruuhkassa ollessaan, eikä aina niin hyvillä mielin. Tämä &rdquo;Kerralla kuntoon&rdquo; &ndash;projekti kun voitaisiin myös toteuttaa 24/7 periaatteella. Kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Siis 6-7 kuukaudessa.</p><p><br />Moni muukin tätä varmaan miettii, että eikö tätä remonttia olisi sittenkin voinut suunnitella siten, että se olisi toteutettu nopeutettuna ja keskeytymättömänä vuorotyönä. Työmaamelusta ei olisi varmaan ollut haittaa, mutta 100 000 autoa vuorokaudessa seisomassa ruuhkassa ei kuulosta kovin kustannustehokkaalta, saatikka ekologiselta. Elämmekö edelleen 1900-luvun suunnitelmataloudessa?<br />Liikenne hidastelee Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän kohdilla pahasti. Iltapäivisin voi ruuhkaa esiintyä vielä kuuden maissa näilläkin tieosuuksilla.</p><p>Ainoa neuvo lienee siirtää aamupäivän palaverit iltaan, sekään ei aina onnistu. Ajatellaan positiivisesti. Ehkä tämä kannustaa käyttämään teknisiä apuvälineitä, joita ei ole aiemmin tullut kokeiltua. Videoneuvotteluita hyödyntämällä voisi välttää moisen ruuhkassa kököttämisen. Säästyisi aikaakin. Perheen arki muuttuu, kun töihin mennäänkin vasta klo 10 jälkeen. Kaikille tämän tyyppinen työaikojen sovittelu ei käy päinsä.</p><p>Helpottaahan se sitten, kun vuoden 2017 lopussa ruuhkat välttävät remontin valmistuttua. Remontin hankintahinnaksi on ilmoitettu 19 miljoonaa euroa. Välilliset kustannusvaikutukset työssäkäyvän väen ruuhkassa kököttämiseen vievät viimeisimmän laskelmani mukaan 1.3 miljardia euroa. Muista kustannuksista puhumattakaan. Vajaita työpäiviä siis 450 päivän osalta vuoden 2017 loppuun! Laskelmassa on otettu huomioon työssäkäyvän jonottajan työajanmenetys ja sitä kautta siis kustannusvaikutus pääkaupunkiseudun yrityksiin ja elinkeinoelämään.</p><p><br />Sen verran se ruuhkassa jonottaminen maksaa tämän projektin osalta!</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:<br />Liikennevirasto: Liikennetilannepalvelu (<a href="http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/" title="http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/">http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/</a>).<br />Tilastokeskus: Palkkarakennetilasto 2012.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sujuvaa liikennettä Kehä I:lle – tavoite hyvä – toteutus tosin osoittaa järjen köyhyyttä

Miten on mahdollista lamauttaa pääkaupunkiseudun ja Suomen vilkkain väylä KEHÄ I lähes kahdeksi vuodeksi? Töitä työmaalla tehdään vain aamuvuorossa. Työt kolmeenvuoroon! Maksamme 20 miljoonan euron urakasta ruuhkissa 1.3 miljardia euroa pelkästään välillisinä työajanmenetyskustannuksina.

Täytyy myöntää, että Liikennevirasto oli oikeassa ilmoittaessaan, että Kehä I:sen remontti puurouttaa liikennettä entisestään.


Näin on myös tapahtunut. ”Tehdään kerralla kuntoon” –periaatteella, maksoi mitä maksoi. Tätä periaatetta varmaan moni työmatkalainen pohtii ruuhkassa ollessaan, eikä aina niin hyvillä mielin. Tämä ”Kerralla kuntoon” –projekti kun voitaisiin myös toteuttaa 24/7 periaatteella. Kolmessa vuorossa, seitsemänä päivänä viikossa. Siis 6-7 kuukaudessa.


Moni muukin tätä varmaan miettii, että eikö tätä remonttia olisi sittenkin voinut suunnitella siten, että se olisi toteutettu nopeutettuna ja keskeytymättömänä vuorotyönä. Työmaamelusta ei olisi varmaan ollut haittaa, mutta 100 000 autoa vuorokaudessa seisomassa ruuhkassa ei kuulosta kovin kustannustehokkaalta, saatikka ekologiselta. Elämmekö edelleen 1900-luvun suunnitelmataloudessa?
Liikenne hidastelee Vihdintien ja Hämeenlinnanväylän kohdilla pahasti. Iltapäivisin voi ruuhkaa esiintyä vielä kuuden maissa näilläkin tieosuuksilla.

Ainoa neuvo lienee siirtää aamupäivän palaverit iltaan, sekään ei aina onnistu. Ajatellaan positiivisesti. Ehkä tämä kannustaa käyttämään teknisiä apuvälineitä, joita ei ole aiemmin tullut kokeiltua. Videoneuvotteluita hyödyntämällä voisi välttää moisen ruuhkassa kököttämisen. Säästyisi aikaakin. Perheen arki muuttuu, kun töihin mennäänkin vasta klo 10 jälkeen. Kaikille tämän tyyppinen työaikojen sovittelu ei käy päinsä.

Helpottaahan se sitten, kun vuoden 2017 lopussa ruuhkat välttävät remontin valmistuttua. Remontin hankintahinnaksi on ilmoitettu 19 miljoonaa euroa. Välilliset kustannusvaikutukset työssäkäyvän väen ruuhkassa kököttämiseen vievät viimeisimmän laskelmani mukaan 1.3 miljardia euroa. Muista kustannuksista puhumattakaan. Vajaita työpäiviä siis 450 päivän osalta vuoden 2017 loppuun! Laskelmassa on otettu huomioon työssäkäyvän jonottajan työajanmenetys ja sitä kautta siis kustannusvaikutus pääkaupunkiseudun yrityksiin ja elinkeinoelämään.


Sen verran se ruuhkassa jonottaminen maksaa tämän projektin osalta!

 

Lähteet:
Liikennevirasto: Liikennetilannepalvelu (http://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/).
Tilastokeskus: Palkkarakennetilasto 2012.

]]>
7 http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216609-keha-isen-20-miljoonan-remontti-maksaakin-meille-13-miljardia#comments Epäsuorat kustannukset Henkilöliikenne Tieliikenne Tiestö Työaika Sat, 07 May 2016 19:56:45 +0000 Marko Ekqvist http://ekqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216609-keha-isen-20-miljoonan-remontti-maksaakin-meille-13-miljardia
Liikenneväylien yhtiöittäminen olisi tervetullut uudistus http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215791-liikennevaylien-yhtioittaminen-olisi-tervetullut-uudistus <p>Anne Bernerin esitys liikenneväylien yhtiöittämisen selvittämisestä nousi varsin yllätyksettömästi kohu, joka kirvoitti&nbsp;väärinymmärtäjistä jälleen tuskanparahduksia.&nbsp;Vasemmistoliiton&nbsp;<a href="http://www.vasemmisto.fi/kansanedustajat/hannasarkkinen/onko-ministeri-berner-liike-elaman-troijan-hevonen/" target="_blank">Hanna Sarkkinen oikein &quot;järkyttyi kansallisomaisuuden&nbsp;yksityistämisestä&quot;</a>&nbsp;vaikka tällä hetkellä vasta selvitetään rakennemuutoksen vaihtoehtoja, ei suinkaan olla yksityistämässä. Vasemmistossa kilpailuttamisen, yhtiöittämisen ja &nbsp;yksityistämisen ero on mennyt aina sekaisin, eikä kaadereiden uusi rivistö vaikuta vanhempiaan viisaammalta.&nbsp;<a href="https://www.vihreat.fi/blogit/ville-niinisto/2016/04/liikenneverkon-yhtioittaminen-olisi-poliittista-selkarangattomuutta" target="_blank">Vihreiden Ville Niinistö vastusti yhtiöittämistä</a>, koska &quot;<em>niin monta asiaa voi mennä pieleen</em>&quot;. Ikävä kyllä inhimillisen toiminnan peruslähtökohta on se, että jotain voi mennä pieleen, myös Niinistön suojellessa status quoa.</p><p>Mikään ei estä meitä löytämästä toimivia ratkaisuja Bernerin ehdotuksiin ja sitähän tässä juuri ollaan tekemässä; etsimässä yhteiskunnallisen keskustelun kautta ratkaisuja tarvittavien rakennemuutosten tekemiseksi. Ikävä kyllä parin populistisen oppositiopuolueen politiikka vain näyttää keskittyneen lähes&nbsp;kaiken kategoriseen&nbsp;vastustamiseen. Kun hallitus&nbsp;tekee päätöksiä&nbsp;keskustelematta opposition kanssa, itketään keskustelun puutetta ja syytetään pakottamisesta. Kun hallitus haluaa&nbsp;keskustella, oppositio vaatii&nbsp;keskustelun lopettamista&nbsp;ja vanhoihin rakenteisiin takertumista. Oppositio on kuin tarhan pihalla huutava lapsi, joka ei halua lähteä kotiin&nbsp;eikä jäädä tarhaan, vaan&nbsp;huutaa isää muuttumaan&nbsp;Peter Paniksi ja taikomaan&nbsp;koko perheen vierailulle MikäMikä-maahan.</p><p>Kun väylien rahoittaminen on ollut eduskunnan hallussa, on saatu aikaiseksi lähinnä hallituksen kokoonpanosta riippuvaista ja ennalta-arvaamatonta siltarumpupolitiikkaa, jossa kansanedustajat yrittävät kilvan lunastaa veronmaksajien euroja omien kotikuntiensa väylähankkeisiin tullakseen valituiksi uudestaan. Muuttumattomana vaalikausien välissä on säilynyt vain narina suomalaisten&nbsp;liikenneinfrastruktuurin&nbsp;huonosta kunnosta. Yhtiöittämisen myötä väyliin liittyvä päätöksenteko muuttuisi avoimemmaksi, hankkeita voisivat hallinnoida&nbsp;alansa ammattilaiset ja EU-tukien hakeminen väylähankkeille helpottuisi. Infran myyminen &quot;ulkomaisille veroparatiisiyhtiöille&quot; kyllä onnistuu tarvittaessa niin status quosta kuin yhtiöittämisen kauttakin, joten se ei argumenttina näyttele roolia tässä keskustelussa.</p><p>Isoin relevantti kysymys liikenneväylien yhtiöittämisessä lienee väylien ylläpidon kustannukset, jotka voidaan kattaa&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/autot/a1461039684735" target="_blank">useammallakin liikenneministeriön esittelemällä tavalla</a>. Jokainen ministeriön ehdotuksista tosin loisi uuden kerroksen byrokratiaa, vaarantaisi kansalaisen yksityisyydensuojan tai&nbsp;muodostaisi uuden poliittisessa valvonnassa olevan tulonsiirtohimmelin. Kiitos, mutta ei kiitos.</p><p>Ehdottomasti paras ja oikeudenmukaisin tapa kerätä teiden ylläpitoon tarvittavat varat on polttoaineverotus, jonka kautta jokainen tielläliikkuja, tai tieliikenteen palveluita edes välillisesti käyttävä, maksaa aiheuttamansa ympäristökuormituksen ja väylien kuluttamisen funktiona. Auto- ja ajoneuvoveroista pitäisikin luopua ja siirtyä kattamaan esim. tieverkoston ylläpidon budjetti polttoaineverotuksen kautta,&nbsp;jolloin&nbsp;ei ole väliä millaisen auton ostat vaan sillä, paljonko liikkumisesi kuluttaa. Esimerkiksi vähän autoileville ja henkilökohtaisen polttomoottoriajoneuvon kokonaan hylänneille pelkkään polttoaineverotukseen siirtyminen olisi lottovoitto ja antaisi kaikille suomalaisille kannustimen vähentää auton käyttöä. Autokanta lähtisi hintojen halventuessa uusiutumaan ennen näkemätöntä vauhtia samalla, kun Suomesta&nbsp;tulisi&nbsp;eurooppalaisille se&nbsp;käytettyjen autojen luvattu maa, mikä taas johtaisi vaihtotaseen parantumiseen ja mikä tärkeintä, uusien työpaikkojen syntyyn.</p><p>Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei toki, seuraavassa luvut vuodelta 2014 ja oletuksena, että kaikki polttoaineen verotuotot tulevat tieliikenteen polttamasta &quot;ysivitosesta&quot;.&nbsp;<a href="http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta" target="_blank">Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan</a>&nbsp;auto- ja ajoneuvoveroja kerättiin 1 795,6 M&euro; ja polttoaineista kerättiin veroja 4 181,8&nbsp;M&euro;.&nbsp;<a href="http://www.oil.fi/fi/tilastot-1-hinnat-ja-verot/11-oljytuotteiden-kuluttajahintaseuranta" target="_blank">Polttoainealan tilastojen</a>&nbsp;mukaan verojen osuus oli keskimäärin&nbsp;0,955 &euro;/l, joten polttoainetta myytiin 4 378,8&nbsp;Ml. Jotta auto- ja ajoneuvoveron verokertymä paikattaisiin verottamalla pelkästään tieliikenteen käyttämiä polttoaineita,&nbsp;<strong>tulisi sen hinta olla pumpulla &nbsp;2,01&nbsp;&euro;/l</strong>, mistä verojen osuus olisi 1,37&nbsp;&euro;/l.&nbsp;Tosin&nbsp;<a href="http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&amp;lang=fi&amp;maindoc=/2016/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&amp;opennode=0:1:245:975:" target="_blank">Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti vuodelle 2014</a>&nbsp;oli &quot;vain&quot; 3 087,4 M&euro;, sisältäen lento-, meri- ja tieliikenneväylien ylläpidon, viestintäviraston kulut, kaikki hallinnointikulut, jäänmurtajahankinnat, ilmatieteenlaitoksen kulut ja paljon muuta. Nämä menot voitaisiin kattaa, vuoden 2014 lukuihin peilaten, keräämällä pelkästään tieliikenteen polttoainesta veroa &nbsp;0,71 &euro;/l, jolloin&nbsp;<strong>hinta pumpulla olisi 1,35 &euro;/l</strong>. Jos hallinnonalan muut toimijat&nbsp;otetaan verotalkoisiin mukaan, painuu menoveden hinta reilusti alle nykyisen hinnan.</p><p>Näin järkevillä muutoksilla päätöksenteko muuttuu avoimemmaksi, siltarumpupolitiikka vähenee, hallinto tehostuu, liikenneturvallisuus paranee,&nbsp;ihmiset saavat enemmän autonomiaa tienaamiensa rahojen suhteen, ympäristöhaittojen minimoimisen kannustimet paranevat ja niihin kannustimiin tarttuvien ostovoima paranee.</p><p>Yksinkertaista ja kaunista, joten sopii olettaa, ettei Suomessa tällaista käytäntöä tulla koskaan edes harkitsemaan. Tosiasia kuitenkin on se, ettei yhtiöittäminen ja muut uudet toimintamallit ole mitään mörköjä, vaan merkittäviä mahdollisuuksia uudistaa yhteiskuntamme rakenteita&nbsp;terveemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Vanhoihin rakenteisiin takertuvien populistien ja riistoverottajien mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa, heidän ajatuksiinsa tukeutumalla ei Suomeen voida rakentaa parempaa tulevaisuutta.</p> Anne Bernerin esitys liikenneväylien yhtiöittämisen selvittämisestä nousi varsin yllätyksettömästi kohu, joka kirvoitti väärinymmärtäjistä jälleen tuskanparahduksia. Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen oikein "järkyttyi kansallisomaisuuden yksityistämisestä" vaikka tällä hetkellä vasta selvitetään rakennemuutoksen vaihtoehtoja, ei suinkaan olla yksityistämässä. Vasemmistossa kilpailuttamisen, yhtiöittämisen ja  yksityistämisen ero on mennyt aina sekaisin, eikä kaadereiden uusi rivistö vaikuta vanhempiaan viisaammalta. Vihreiden Ville Niinistö vastusti yhtiöittämistä, koska "niin monta asiaa voi mennä pieleen". Ikävä kyllä inhimillisen toiminnan peruslähtökohta on se, että jotain voi mennä pieleen, myös Niinistön suojellessa status quoa.

Mikään ei estä meitä löytämästä toimivia ratkaisuja Bernerin ehdotuksiin ja sitähän tässä juuri ollaan tekemässä; etsimässä yhteiskunnallisen keskustelun kautta ratkaisuja tarvittavien rakennemuutosten tekemiseksi. Ikävä kyllä parin populistisen oppositiopuolueen politiikka vain näyttää keskittyneen lähes kaiken kategoriseen vastustamiseen. Kun hallitus tekee päätöksiä keskustelematta opposition kanssa, itketään keskustelun puutetta ja syytetään pakottamisesta. Kun hallitus haluaa keskustella, oppositio vaatii keskustelun lopettamista ja vanhoihin rakenteisiin takertumista. Oppositio on kuin tarhan pihalla huutava lapsi, joka ei halua lähteä kotiin eikä jäädä tarhaan, vaan huutaa isää muuttumaan Peter Paniksi ja taikomaan koko perheen vierailulle MikäMikä-maahan.

Kun väylien rahoittaminen on ollut eduskunnan hallussa, on saatu aikaiseksi lähinnä hallituksen kokoonpanosta riippuvaista ja ennalta-arvaamatonta siltarumpupolitiikkaa, jossa kansanedustajat yrittävät kilvan lunastaa veronmaksajien euroja omien kotikuntiensa väylähankkeisiin tullakseen valituiksi uudestaan. Muuttumattomana vaalikausien välissä on säilynyt vain narina suomalaisten liikenneinfrastruktuurin huonosta kunnosta. Yhtiöittämisen myötä väyliin liittyvä päätöksenteko muuttuisi avoimemmaksi, hankkeita voisivat hallinnoida alansa ammattilaiset ja EU-tukien hakeminen väylähankkeille helpottuisi. Infran myyminen "ulkomaisille veroparatiisiyhtiöille" kyllä onnistuu tarvittaessa niin status quosta kuin yhtiöittämisen kauttakin, joten se ei argumenttina näyttele roolia tässä keskustelussa.

Isoin relevantti kysymys liikenneväylien yhtiöittämisessä lienee väylien ylläpidon kustannukset, jotka voidaan kattaa useammallakin liikenneministeriön esittelemällä tavalla. Jokainen ministeriön ehdotuksista tosin loisi uuden kerroksen byrokratiaa, vaarantaisi kansalaisen yksityisyydensuojan tai muodostaisi uuden poliittisessa valvonnassa olevan tulonsiirtohimmelin. Kiitos, mutta ei kiitos.

Ehdottomasti paras ja oikeudenmukaisin tapa kerätä teiden ylläpitoon tarvittavat varat on polttoaineverotus, jonka kautta jokainen tielläliikkuja, tai tieliikenteen palveluita edes välillisesti käyttävä, maksaa aiheuttamansa ympäristökuormituksen ja väylien kuluttamisen funktiona. Auto- ja ajoneuvoveroista pitäisikin luopua ja siirtyä kattamaan esim. tieverkoston ylläpidon budjetti polttoaineverotuksen kautta, jolloin ei ole väliä millaisen auton ostat vaan sillä, paljonko liikkumisesi kuluttaa. Esimerkiksi vähän autoileville ja henkilökohtaisen polttomoottoriajoneuvon kokonaan hylänneille pelkkään polttoaineverotukseen siirtyminen olisi lottovoitto ja antaisi kaikille suomalaisille kannustimen vähentää auton käyttöä. Autokanta lähtisi hintojen halventuessa uusiutumaan ennen näkemätöntä vauhtia samalla, kun Suomesta tulisi eurooppalaisille se käytettyjen autojen luvattu maa, mikä taas johtaisi vaihtotaseen parantumiseen ja mikä tärkeintä, uusien työpaikkojen syntyyn.

Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta? Ei toki, seuraavassa luvut vuodelta 2014 ja oletuksena, että kaikki polttoaineen verotuotot tulevat tieliikenteen polttamasta "ysivitosesta". Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan auto- ja ajoneuvoveroja kerättiin 1 795,6 M€ ja polttoaineista kerättiin veroja 4 181,8 M€. Polttoainealan tilastojen mukaan verojen osuus oli keskimäärin 0,955 €/l, joten polttoainetta myytiin 4 378,8 Ml. Jotta auto- ja ajoneuvoveron verokertymä paikattaisiin verottamalla pelkästään tieliikenteen käyttämiä polttoaineita, tulisi sen hinta olla pumpulla  2,01 €/l, mistä verojen osuus olisi 1,37 €/l. Tosin Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti vuodelle 2014 oli "vain" 3 087,4 M€, sisältäen lento-, meri- ja tieliikenneväylien ylläpidon, viestintäviraston kulut, kaikki hallinnointikulut, jäänmurtajahankinnat, ilmatieteenlaitoksen kulut ja paljon muuta. Nämä menot voitaisiin kattaa, vuoden 2014 lukuihin peilaten, keräämällä pelkästään tieliikenteen polttoainesta veroa  0,71 €/l, jolloin hinta pumpulla olisi 1,35 €/l. Jos hallinnonalan muut toimijat otetaan verotalkoisiin mukaan, painuu menoveden hinta reilusti alle nykyisen hinnan.

Näin järkevillä muutoksilla päätöksenteko muuttuu avoimemmaksi, siltarumpupolitiikka vähenee, hallinto tehostuu, liikenneturvallisuus paranee, ihmiset saavat enemmän autonomiaa tienaamiensa rahojen suhteen, ympäristöhaittojen minimoimisen kannustimet paranevat ja niihin kannustimiin tarttuvien ostovoima paranee.

Yksinkertaista ja kaunista, joten sopii olettaa, ettei Suomessa tällaista käytäntöä tulla koskaan edes harkitsemaan. Tosiasia kuitenkin on se, ettei yhtiöittäminen ja muut uudet toimintamallit ole mitään mörköjä, vaan merkittäviä mahdollisuuksia uudistaa yhteiskuntamme rakenteita terveemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Vanhoihin rakenteisiin takertuvien populistien ja riistoverottajien mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa, heidän ajatuksiinsa tukeutumalla ei Suomeen voida rakentaa parempaa tulevaisuutta.

]]>
27 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215791-liikennevaylien-yhtioittaminen-olisi-tervetullut-uudistus#comments Kotimaa Anne Berner Lvm Polttoaineverotus Tieliikenne Väylät Fri, 22 Apr 2016 05:06:49 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215791-liikennevaylien-yhtioittaminen-olisi-tervetullut-uudistus