JoriKostiainen Tämä on Uusisuomi Puheenvuoro blogini.

Vuoden 1918 sisällissodasta

  • Punakaartilaisia ryhmäkuvassa. Kuva: Pispala.fi
    Punakaartilaisia ryhmäkuvassa. Kuva: Pispala.fi
  • Punakaartin esikunta. Kuva: Pispala.fi
    Punakaartin esikunta. Kuva: Pispala.fi

Olen katsellut joitain valokuvia Suomen sisällissodan ajalta. Niistä jollain tavalla tulee mielestäni esiin se, ettei sota olisi ollut mikään välttämättömyys Suomelle. On punaisia, verrattain siisteihin vaatteisiin puettuja, joilla oli aikaa mennä valokuvaamoon ryhmäkuvaan sotaa ennen tai sen keskellä. On myös valokuva punakaartin esikunnasta, jossa miehiä on pöydän ääressä erittäin siisteissä puvuissa. Ilmeet tosin ovat vakavan oloisia molemmissa valokuvissa olevilla miehillä.

En oikein osta sitä mielikuvaa “sorretusta punaisesta”, jota vasen laita tahtoo tarjoilla. On totta, että vallankumoukset ajoittuivat 1800-luvun teollisen vallankumouksen jälkiaikoihin (1900-luvun alku), jolloin varmastikaan palkkakehitys ei ollut samanlaista kuin mitä se on tänäpäivänä. Agraariyhteisöä ja renkiyttä ei ollut enää olemassa niissä määrin kuin mitä varmastikin 1700-luvulla. Työväki saattoi elää kaupungeissa hyvinkin niukoissa olosuhteissa. Mutta siltikään en usko, että olosuhteet olisivat olleet täysin sietämättömät työväelle. Helsingissä punakaartiin kyllä liittyi köyhälistöä ja kadunmiehiä, mutta lähinnä sen vuoksi, että saisivat ruokaa sen ajan hankalassa taloustilanteessa. Enemmänkin kapina oli luonteeltaan ideologinen.

Historioitsija Teemu Keskisarja sanoi Yle Aamu-TV:ssä, että Suomen sisällissota johtui kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että Venäjällä oli koettu vallankumous, ja että silloinen SDP:n johto päätti toteuttaa “oman visionsa uudesta maailmasta”. Samoin myös Mannerheim ja joukko muita upseereita kulkeutui valkoisten puolelle etsiessään paikkaa tsaarin jälkeisessä maailmassa. Kun nämä kaksi asiaa kohtasivat, syntyi epämieluisa ja ei-haluttu lopputulos.

Itse olen sitä mieltä, että Suomen sisällissota oli ikävä tragedia, joka johtui ideologian ja 1900-luvun alun olosuhteiden pettämistä ihmisistä. Samoin kallistuisin sen kannalle, että sisällissota oli laiton kapina silloista esivaltaa vastaan punaisten ja Suomessa olevien venäläisjoukkojen taholta. Se, että konfliktia ideologisoidaan vielä jälkeenpäin hyvinkin vahvasti, on mielestäni osoitus siitä, että ei oikeastaan haluta tunnustaa vieläkään tosiasioita. Siis sitä, että sota ei ollut mikään välttämättömyys, ja sitä, että se oli luonteeltaan laiton kapina esivaltaa vastaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Punakaarti aloitti sodan de facto de jure.

Muutama henkilö vasemmistosta halusi punadiktatuurin Neuvostoliiton malliin ja halusi tuhota demokratian.

Kapinan jälkeinen punaisten ruikutus ei anna mairittelevaa kuvaa ''kansan parhaista pojista.''

https://fi.wikipedia.org/wiki/Punakaartin_marssi

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Kiitos kommentistasi. Lievennän kantaasi sillä, että olivat kuitenkin 1900-luvun alun olosuhteiden ja ideologian pettämiä, vaikka tietysti toimivatkin hyvin johdonmukaisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ideologia ei kantanut loppuun saakka.

En ole Stalinin fani todellakaan.

Stalin ei sallinut nurkissaan luusereita, jotka jättivät armeijansa ja pakenivat vastuutaan Neuvostoliittoon.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ideologisoitua koketeeraavaa ruikutusta harrastaa kyllä lähinnä puolustusministeri. Hommajargongi ei oikein sovi hänen asemaansa.
Vallan huipulta ja tieteellisen kaanonin sisältä Niinistö kyselee "saako" sisällissotaa kutsua vapaussodaksi!
Niinistöhän on itse käyttänyt termiä tutkimuksessaan motivoiden sen sillä että kuvasi sisällissotaa valkoisten näkökulmasta. Noloa retoriikkaa, ja paljastaa kuinka altrightin tapa tekeytyä ruohonjuureksi on koko liikkeen läpäisemä huiputus.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#6
Punakapinan alkaessa oli Suomessa n. 60.000 venäläistä sotilasta.

Siten Vapaussota on oikea Punakapinan rinnalla.

Punaisia johti sotilaallisesti kaksi venäläistä everstiä.

Sini on varmasti heidän nimensä kotonaan kuullut.

Venäläisiä kaatui n. 1000 sotilasta ja 1500 teloitettiin.

Saksalaisten tappiot olivat puolet tuosta, mutta ei teloitettuja.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #8

Kysymys oli siitä että vallan huipulta tekeydytään sensuroiduksi ja käytetään läpifalskia puhetapaa. Tarkoitushakuista koketeeraavaa uhriutumista. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005510464.html

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
Sotaan osallistui sotilaita neljästä maasta. Miten se oli sisällissota?

Valkoisten puolella oli runsaasti ruotsalaisia upseereita.

Lisäksi venäläiset miehitysjoukot n. 60.000 sotilasta. Kaatui n. 1000 ja teloitettiin n. 1500 sotilasta.

Saksalaisia oli kokonainen divisioona, joista kaatui n. 500 sotilasta.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ei ollut silloin Neuvostoliittoa vaan ennenminkin huhuja sen aikaisella tiedonkululla.
On vaikea kuvitella miten ihmisillä oli vain päässään kuvitelma todellisuudesta kuka sen kulloinkin oli kertonut.
Siinä on ollut agitaattoreilla kiire.
Ei köyhillä ainakaan puhelimia ollut.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Punakapina alettiin SDP:n puoluetoimikunnan alaisen toimeenpanevan komitean valmistautumiskäskyllä 26.1.1918.

Kapinaan olisi tuskin alettu suomalaisten vasemmistolaisten omin toimin ja voimin ellei Venäjän bolshevikkijohto olisi käynyt aseelliseen vallanottoon vahvasti sosialisteja kehottamassa, luvaten antaa aseellista, taloudellista ja ideologista tukea. Heillä oli itsekkäänä tavoitteena auttaa muodostamaan sosialistinen Suomi Neuvosto-Venäjän yhteyteen ja paljolti omaan johtoonsa.

Turha on ajatella, että maamme olisi kapinan jälkeen saanut jatkaa minkäänlaisena itsenäisenä valtiona. Kun SDP:n maltilliset johtajat eivät pystyneet estämään kapinaa, niin heillä ei olisi ollut mitään sijaa marxilais-sosialistis-kommunistisessa Neuvosto-Suomessa. Hyvä jos olisivat säilyttäneet henkensä. Puoluekin olisi lakkautettu ja ainoa sallittu puolue olisi jatkossa ollut kommunistipuolue.
Vallan olisivat ottaneet radikaalit vasemmisto- ja punakaartilaisjohtajat. Siinä määrin kuin Venäjän bolshevikkijohto olisi heille valtaa antanut.

Valkoisten voitto takasi tuolloin vielä hauraan itsenäisyytemme jatkumisen ja länsimaisen demokraattisen valtiojärjestyksen. Valtiollisen hyvinvoinnin pidemmällä aikavälillä niin porvareille kuin työväestölle.
Kuviteltu vaihtoehto, punaisten voitto, suorastaan kylmää selkäpiitä. Sen kauheuksista, joilta säästyttiin, saa kuvan Neuvosto-Venäjän/Neuvostoliiton järkyttävistä tapahtumista.

Toki järkyttäviä olivat osin valkoisten rankaisutoimetkin sisällissodan jälkeen.
Henkilökohtaisia kostotoimia ei voida hyväksyä, mutta ymmärtää niitä kyllä voidaan. Syyn ja seurauksen yhteys oli siinä vahvasti läsnä.
Kapina laillista hallintoa vastaan on joka maassa vakava rikos. Valtiopetoksesta/maanpetoksesta, sen valmistelusta ja avustamisesta piti rangaista. Kapinoissa on aina hävinneen osa ikävä.

Oliko kapinointiin riittävästi syytä. Mielestäni ei ollut. Toki köyhälistön asemaan oli tarve saada paljonkin parannusta, mutta parannuksia oli jo tehty ja lisää tulossa. Kyllä asiat olisi pitänyt hoitaa parlamentaarista tietä, vaalien kautta. Siihen oli hyvät mahdollisuudet kun vasemmistolla oli jatkuvasti noin puolet eduskuntapaikoista ja kunnallislaitkin oli jo hyväksytty.

MUTTA! kaikki valta piti yrittää kaapata vasemmiston käsiin; ja niin kuin jo totesin, tätä toimintaa vaadittiin Venäjältä vahvasti. Heillä oli siihen omat intressinsä. Tärkein oli kommunismin levittäminen Suomenkin myötä kaikkeen maailmaan. Ellei jopa maailmankaikkeuteen!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tavoitteenahan oli proletariaatin suomalainen vallankumous, eikä mitään sen kummempaa. Opit ja metodit oli otettu Leniniltä, jonka mukaan valta oli otettava keinolla millä hyvänsä - myös valhein, propagandalla, säälimättä ja väkivalloin.

Suomikin oli kärsinyt epäyhtenäisen Venäjän sekasorrosta ja Venäjän sortokausista jo vuosien ajan, joka jo sinänsä loi pohjaa köyhyydelle ja tyytymätttömyydelle myös autonomisessa Suomessakin. Lisäksi Euroopassa raivosi I maailmansota, joka kurjisti koko maanosan talouksia.

Venäjän vallankumoushan rahoitettiin Saksan 34 miljoonan Saksan markan tuin Leninille. Saksan ajatuksena oli heikentää Venäjää ja pelata tämä pois kokonaan toiselta rintamalta.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Jori unohtaa sen, että sata vuotta sitten keskivertoduunarin palkka oli mitätön ja julkisella sektorilla vielä sitäkin pienempi. Ja mikä keskeisintä, sen palkan ostovoima oli todella onneton. Puhumme siis ajasta, jolloin miehen sarkapuku saattoi maksaa usean kuukauden ansiot. Useampilapsisissa perheissä vuoroteltiin ulkoilussa, jotta kenkiä riitti ja polkupyörä oli teollisuustyöntekijälle samanlainen unelma kuin uusi henkilöauto tänä päivänä. Poliisitkin ostivat kaikki varusteensa itse. Vain pyssyn sai valtiolta. Nälkä oli alituinen vieras työläisen ruokapöydässä.

Mikään sota ei ole tarpeellinen, mutta sisällissota aloitti Suomessa sillä lailla jopa maailmanlaajuisesti mitattuna poikkeuksellisen aikakauden, että varallisuutta ryhdyttiin aikuisten oikeasti jakamaan. Alkoi muodostua sosiaalilainsäädäntöä, lastensuojelulakeja jne...

Paljon punaisia tapettiin kostohengessä, mutta heidän uhrinsa ei ollut turha.

Se avasi myös porvareitten silmät sille, etteivät he voi pröystäillä varallisuudellaan samaan aikaan kun "oikeasti" köyhiä kansalaisia eli kurjuudessa tai jopa sen rajan alapuolella.

Nykysuomalaiset ovat unohtaneet, mitä köyhyys on, koska sosiaaliturvamme takaa ruoan jokaiselle. Vielä vuonna 1918 lapsia ja vanhuksia kuoli Suomessa NÄLKÄÄN!

Lisätään vielä valokuvista sen verran, että ne olivat tuolloin todella kalliita ja ihmiset säästivät rahaa kauan saadakseen itsensä ikuistettua edes yhteen kuvaan. Kuva oli niin tärkeä ja henkinen, ettei niissä saanut edes hymyillä. Jos katsot vanhoja valokuvia, niin huomaat, ettei niissä ole hymynhäivää, ellei kyse ole sota-ajan propagandakuvista.

Nyt Tunninkuvassa yhden paperivalokuvan teettäminen maksaa ehkä 50 sekunnin palkan. Vuonna 1917 kyse oli usean päivän palkasta.

Ryhmäkuvat ovat asia erikseen, niitä saatettiin ottaa aivan muista syistä ja joskus jopa vastikkeetta ja hengen pitimiksi.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Mikään ei todellakaan ole niin yksioikoista kuin blogisti kuvillaan ja mielikuvillaan maalailee. On muistettava, että sosialistit pyrkivät itsenäisyyteen keväällä 1917 Venäjän väliaikaisen porvarihallinnon tultua valtaan. Porvarit kaatoivat tuon itsenäistymishankkeen.

Porvarit pelkäsivät tuolloin menettävänsä Venäjän tuen, jos itsenäistymme ja sosialistit saavat päätösvallan. Kun punakapina kukisti Venäjällä porvarihallinnon, ja kesän vaaleissa porvarit olivat Suomessa niukasti enemmistönä, porvareiden mieli itsenäisyyden suhteen oli muuttunut.

Suomessa oli kaksi poliittista leiriä. Molemmat käyttivät kansaa ja sen kurjuutta omia tarkoitusperiä ajaakseen. Itsenäisyyden alkumetreillä oli pulaa kaikesta. Ihmiset kärsivät nälkää ja armeijoilla, puolin ja toisin, oli siviileiltä rosvottua syötävää. Venäjä oli kaaoksessa ja kaikki valtion viljavarannot oli jääneet Venäjän puolelle, puna-armeija ruokki näillä varastoilla omaa puoltaan.

Vihollisuudet syntyivät poliittisten päättäjien vastakkainasettumisesta ja vihollisuutta levitettiin tarkoituksellisesti kansalaisten pariin. Tähän syyllistyi molemmat osapuolet.

Maan jakaminen pientilallisille antoi suurelle osalle kansaa mahdollisuuden päästä kurjuudesta ja saada oman työn kautta ruokaa perheelleen. Vihamielisyydet laantuivat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Onko Niemeläisellä käsitystä siitä, kuinka suurta peltoalaa yksittäinen maajussi pystyi viljelemään omin voimin ja omin käsin ilman koneita Suomen leveysasteella lyhyine kesineen ja pitkine talvineen v. 1917 ?

Ahkerimmat saivat kovalla työllä tuolloin vain niukan peruselannon perheelleen ja vähäisemmällä työkyvyllä oli tyytyminen vieläkin vähempnään.

Tuolloin savottatyötkin olivat varsin rajattuja, kilpailtuja ja keskittyivät pelkästään hyvien uittoyhteyksien reiteille sahalaitoksista, joten tuolloin useimpien maajussien metsätyöt rajoittuivat talvisin vain omaan polttopuun ja mahdollisen rakennuspuun hankintaan käsisahoin, kirvein ja hevosvedoin. Julkiset metsätyöt olivat kilpailutettuja palstoineen urakoina, jolloin ansaitun tilin suuruuden määräsi sovittuun pinoon kuljetettujen ja kasattujen puiden määrä. Näin oli 1800-luvun lopulta aina 1960-luvulle asti.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

"Maan jakaminen pientilallisille."

Torppareiden aseman parantamiseksi oli Kai Niemeläinen Svinhufvudin senaatti jo antanut eduskunnalle lakialoitteen. Miksi silloin kapinaa siihen tarvittiin?!

Myöskin kapinan syiksi mainitut uudet työaika- ja kunnallislaitkin oli jo hyväksytty.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Työläisten ja sotilaiden neuvostot (sovjet) olivat Venäjän lokakuun vallankumouksen aikana vuosina 1917–1924 toimineita vallankumouksellisia toimielimiä.

Näkyvin ja voimakkain niistä oli Pietarin neuvosto. Neuvostot koostuivat suurimmaksi osaksi tavallisista teollisuustyöläisistä ja armeijan rivimiehistä, jotka oli valittu äänestämällä.

Niiden johtajat eli toimeenpanevat komiteat olivat sen sijaan usein puoluepoliittisesti valittuja ja eri vasemmistopuolueet kilpailivat niiden jäsenyyksistä.''

Venäjän vallankumouksessa kuoli n. 20 miljoonaa ihmistä ja pakeni toiset 20 miljoonaa.

Suomeen suhteutettuna se olisi ollut puolimiljoonaa kuollutta ja paennut olisi ainakin toiset puolimiljoonaa.

Siperiaan karkoittujen määrää en lähde edes arvailemaan.

Nyt päästiin melko pienillä ihmisuhreilla.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos suomalaiset talonpojat ( suojeluskunnat ) eivät olisi nousseet vastustamaan punakapinaa ja valta olisi siirtynyt väkivalloin punakaartien kautta kommunistidiktatuurille, suomalaisten uhriluku olisi ollut kymmenkertainen tai suurempikin diktaruuria seuranneissa vainoissa ja puhdistuksissa tapahtuneeseen nähden. Opin ydinhän oli jo tuolloin se, että vastarinta ja epäilytkin epälojaalisuudesta vallankumoukselle olivat syitä ja peruste rehalibointeihin ja likvidointeihin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#9
Viipuri oli pitkään punaisten hallussa. Viipuriin tuli jatkuvasti ammus ja --asejunia punaisille.

Punaiset eivät kantaneet yhtenäistä uniformua, joka on ensimmäinen sisällisodan tunnus.

Venäläisillä oli, mutta he eivät olleet punakaartilaisia, vaan miehittäjiä.

Sodan loppuvaiheessa oli Valkoinen Armeija jo yhtenäisesti vaatetettu valtaosiltaan.

He taistelivat siviilivaatteissa.

Suurin virhe tehtiin saksalaisten kutsuminen apuun.

Ruotsalaiset upseerit ja Suomen ruotsalaiset kunnostautuivat punaisten leireille sullomiseen ja teloittamiseen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ketunhäntäkauppiaat Lenin ja Stalin suomalaisvahvistuksineen panivat pitkään Suomen itsenäistymistä vastaan vielä kapinan epäonnistuttuakin ja suostuivat rauhaan ja rajasopimukseen lopulta 1920. (Stalin tosin hautoi revanssia 1930-luvulle asti ja lähti anschluss-sotaan marraskuussa 1939 ja sen osin epäonnistuttua Suomen loppuunvaltaussotaan kesäkuussa 1941).

Itsenäisyys ei tosiaankaan tullut julistamalla yhdessä päivässä. Ei julistuksen jälkeen eikä sen tunnustamisen 31.12.1917, jonka taustalla oli vallankaappauskäsky ja Leninin 1.3.1918 julistama nimikin tulevalle neuvosto-Suomelle, 'Suomen sosialistinen työväentasavalta'. Rankan prosessin jälkeen 1917-20 vasta koitti täysi itsenäisyys. Onni onnettomuudessahan se "vilpitön" muodollinen tunnustus tietysti oli.

Moni jo huokaisi helpotuksesta Suomi 100 -keskustelun lopulta jäätyä historiaan, mutta oikeasti se vain kiihtyy nyt kansalais/vapaussodan 1918 satavuotispäivinä. Juhlavuotta ja -mieltä riittää vielä. Historioitsija Ohto Mannisenkin mukaan Suomen itsenäistymispäivät ajoittuivat suunnilleen ajanjaksolle 6.12.1917 - 14.10.1920. Kolmevuotista kehittymistä kansalaisvapaussodan voiton jälkeen lopulta 100-prosenttisesti itsenäiseksi voisi seurata geopolitiikkanäkökulmasta, vuosikausien valintoina pohjoismainen kuningaskunta / neuvostotasavalta / oikea tasavalta. Siniristilippu virallistettiin 1918, valtiomuodoksi sovittiin 1919 vapaa tasavalta, ja valtion muodoksi kartalla vahvistettiin 1920 Tarton rauhassa kv. hyväksytyt Suomi-neidon luomumuodot.

Kansalaisjuhlavaltuuskunta päättikin täten ihan syystäkin jatkaa syventäen vapaata Suomi100-keskustelua itsenäistymisvuosien 1917-20 teemasta uuden vastajulkistetun logon alla (ei plagiaatti), ks. http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vanha kansa kutsui tätä Vapaussotaa myös kapinaksi. Siihen voi tutustua digitoitujen sanomalehtien kautta. Sen aikaiset sanomalehdet puhuvat Vapaussodasta ja myös kapinasta. Lehdet on digitoitu vuoteen 1920 saakka.

Vasemmisto otti myöhemmin käyttöön sanan sisällissota, jolla yritetään häivyttää totuutta ja antaa hyväksyntää toimille eli kapinalle itsenäisen maan laillista hallitusta vastaan. Siinä punaisten agitaattorit käyttivät sumeilematta hyväkseen ihmisiä, joille he olivat varanneet ”hyödyllisen idiootin” osan. Suomesta oli tarkoitus tehdä neuvostotasavalta.

Suomen Sukututkimusseura julkaisi vuonna 1927 kirjan ”Sankarien muisto”. Kirjassa on ”Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta henkensä antaneiden kansalaisten elämäkertoja.” Sieltä löytyy tietoja valokuvien kera koululaisista, lyseolaisista, ylioppilaista, tavallisista työmiehistä, eri ammatin harjoittajista, rengeistä, talon pojista, maanviljelijöistä jne. aina korkeimmin koulutettuihin saakka, jotka menettivät henkensä kaatuneina tai murhattuina sodan aikana. Kirjassa on 894 sivua.

Vapaussodasta kertovat muistomerkit eri puolilla Suomea.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/

http://vapaussota.com/vapaussodan-muistomerkkeja/

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Käytännössä ei ollut sosiaaliturvajärjestelmää ja maassa vallitsi jättityöttömyys. Venäjän armeija ei enää ostanut suomalaiselta teollisuudelta tuotteita, ja vienti muutenkin Venäjälle loppui. Suomi joutui kaiken lisäksi kauppasaartoon. Maassa alkoi elintarvikesäännöstely ja elintarvikekortit otettiin käyttöön.

Esimerkiksi Helsingin kaupungista alkoi loppumaan ruoka. Kaupunki järjesti hätäaputöitä, joka oli käytännössä eräänlainen sosiaaliturvan muoto. Punaisten vallattua Helsingin, näitä tarjottuja töitä lakkautettiin ja tarjottiin vaihtoehdoksi punakaartia ja siellä tarjottavaa palkkaa, sekä muonitusta.

Myöhemmin saksalaiset joukot valloittivat Helsingin. Se tunnettu filmin pätkä, jossa Mannerheim marssii valloittajana Helsinkiin, antaa hieman väärän mielikuvan tilanteesta.

Valokuviin ei aina kannata luottaa.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Niinpä. Kun tehtaat olivat suljettuna eikä palkkaa saanut, sai punakaartin palveluksessa ainakin syödäkseen. Miehet saivat palkkaa 15 markkaa päivässä eli 450 mk kuukaudessa. Vertailuna tehdastyöläinen sai 90 markkaa.
Näytti siltä, että työväen yhteiskunta toimii: maksetaan kunnon palkkaa, eikä kituuteta kuten vanhassa yhteiskunnassa.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

ukrainan sisällissodassa ja suomen vapaussodassa oli paljon samaa. molemmissa kapinoivana osapuolena oli 2/3 venäjäläisiä ja 1/3 niitä mitä lenin kutsui hyödyllisiksi idiooteiksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Se, että konfliktia ideologisoidaan vielä jälkeenpäin hyvinkin vahvasti, on mielestäni osoitus siitä, että ei oikeastaan haluta tunnustaa vieläkään tosiasioita."

Väität että kyse oli ideologiasta eikä tosi tarpeesta. Minä olen sitä mieltä että kyse oli ideologiasta joka syntyi tosi tarpeesta.

Rikkailla oli oma ideologiansa jonka mukaan he olivat parempia ihmisiä kuin köyhät ja heille kuului sen takia isompi pala kakusta kuin vähempiarvoisille köyhille.

On ymmärrettävää etteivät köyhät helposti omaksuneet tätä rikkaiden ideologiaa, mutta kyllä he sen oppivat, kun opetettiin. Oppi tuli saarnastuolista, herroilta ja viranomaisilta.

Tätä vallitsevaa ideologiaa sotkivat sitten nämä vasemmistoideologit ja agitaattorit, jotka selittivät köyhille että hekin ovat ihmisiä ja samanarvoisia kuin rikkaat ja heillekin kuuluu vähän isompi osa siitä yhteisestä kakusta.

Tottahan köyhät helpommin uskoivat tätä vasemmistolaista ideologiaa kuin rikkaiden herrojen ideologiaa.

Kapina kuitenkin kukistettiin verisesti ja köyhiä tapettiin sen seurauksena suuria määriä nälkään ja ampumalla.

Rikkaiden herrojen ideologia voitti aseellisen voimankoitoksen ja köyhän henki ei ollut rikkaiden herrojen idelogian mukaan minkään arvoinen. Köyhien massamurhat sopivat hyvin siihen ideologiaan.

Tilanne ei ole muuttunut sen jälkeen miksikään. Köyhien ideologia ei käytännössä toiminut siellä missä sitä on kokeiltu ja niinpä rikkaiden herrojen ideologia on nykypäivänkin pääideologia.

Sen ideologian mukaan rikkaat herrat ovat arvokkaita, heillä on ihmisarvo, heillä on valta, heillä on kunnia. Köyhät on arvottomia, heillä ei ole valtaa, kunniaa eikä ihmisarvoa, saavat kiittää rikkaita herroja siitä että saavat olla hengissä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Arto, Suomessa rikkaus oli vielä äärimmaisen harvinaista v. 1917 ja vakavaraisuus sitäkin harvinaisempaa. Porvarillisista Saksasta ja Venäjältä kopioitu elämän ihanne haki vielä totuuttaan kaiken propagandan keskellä köyhässä Suomessakin.

Demokratiassa, äänioikeudessa, tasa-arvoisuudessa ja naisten oikeuksissa Suomi oli eräs maailman edellä kävijöitä jo ennen punakapinaakin v. 1917 alkaen, joka sattuu Vihavainen vain olemaan historiallien fakta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Arto, Suomessa rikkaus oli vielä äärimmaisen harvinaista v. 1917 ja vakavaraisuus sitäkin harvinaisempaa."

Lauri, köyhän silmin kaikki jotka ei ole köyhiä on rikkaita ja toisaalta kaikki jotka ei ole ihän köyhiä pitävät itseään köyhiä parempina.

Siinä se raja nimittäin kulkee. Superrikkaat sijoittajat on sitten oma lukunsa, heillä on omat säännöt.

Superrikkaita toki kadehtii niin köyhät kuin ei niin köyhät, mutta loppujenlopuksi superrikkaat sijoittajat eivät kuluta maapallon resursseja henkilökohtaisesti rikkauttaan vastaavalla tavalla, mutta he tavallaan pitää yllä talousjärjestelmää, joka ilman heitä romahtaisi ja joka on heidän mukaansa nimetty.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Arton kommenttiin #21.

"Väität että kyse oli ideologiasta eikä tosi tarpeesta. Minä olen sitä mieltä että kyse oli ideologiasta joka syntyi tosi tarpeesta."

-Jos sotaa ei olisi syttynyt, olisi Suomessa vain koettu talouslama 1. maailmansodan jälkiseurauksena.

Mutta tietysti sen täytyi tapahtua. Valitettavasti.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Suomen sisällissota oli osa ensimmäisen maailmansodan päätösvaihetta, keisarikuntien kukistumista ja Venäjän sisällissotaa. Siksi oli aivan oikein rajata sotasurmaprojekti kattamaan vuodet 1914–22.

Jotakuta voi naurattaa, kun sanotaan, että saksalaiset voittivat venäläiset Suomen sisällissodassa, mutta se oli vain osa venäläisten strategiaa. Uhrien jälkeläisiä ei välttämättä naurata.

Toimituksen poiminnat